Tukkijoen kyytiin hypättiin ensimmäisen kerran 40 vuotta sitten – Rakennusmestari kertoo klassikkolaitteen rakentamisesta

Särkänniemen Tukkijokea 40 vuotta sitten rakentaneen Risto Patalan mukaan huvilaitteen rakentaminen oli haaste. Patalan kaivuutiimiin kuulunut työntekijä pääsi ensimmäisenä kokeilemaan, miltä tuntuu istahtaa tukin kyytiin.

Rakennusmestari Risto Patala oli mukana rakentamassa Särkänniemen tänä vuonna 40 vuotta täyttänyttä Tukkijokea. Ammattitaitoinen rakennusporukka sai laitteen valmiiksi talvikauden aikana. Seuraavana vuonna laitteelle tehtiin vielä pieniä korjauksia. Huvilaite on kuitenkin säilynyt samanlaisena nykypäivään saakka.

5.8. 9:00

Moro, Särkänniemi

”Ai että se pelaa hienosti”, iloitsee Risto Patala.

Patala oli mukana tänä vuonna 40 vuotta täyttäneen Särkänniemen Tukkijoen rakentamisessa. Kesäkaudella 1982 käyttöön otettua Tukkijokea rakensi Tampereen kaupungin Katuosasto Lännen tiimi, jonka rakennusmestarina Patala toimi.

”Työ oli suuri, mutta onnistuminen tuntui hienolta. Emme mekään tienneet aivan kaikkea etukäteen, mutta lähdimme rohkeasti rakentamaan. Rakentamisessa sai käyttää päätä”, Patala kertoo.

Tukkijoen rakentaminen aloitettiin huvipuiston suljettua ovensa kesäkauden jälkeen. Laite saatiin käyttöön jo seuraavaksi kesäksi, mutta sille tehtiin pieniä korjauksia ensimmäisen kautensa jälkeen. Rata on kuitenkin säilynyt muuttumattomana tähän päivään saakka.

Tukkijokea rakentamassa ollut rakennusmestari Risto Patala ihaili tukin kulkua 26. heinäkuuta Särkänniemessä.

Kuin oikea joki

Tampereen kaupungin Katuosasto Länsi teki Tukkijoen maanrakennustyöt, kaapeleiden kaivuutyöt ja asensi maanalaiset putket.

”Lännessä meillä oli ammattitaitoinen ja tehokas porukka. Tukkijoki oli ensimmäinen isompi huvipuistolaite, jonka rakensimme. Ennen sitä olimme tehneet Särkänniemeen Kantti x Kantti -laitteen ja Taikajoen. Teimme myös Lentävän maton perustukset, alueen asvalttikorjaukset ja siirsimme Vauhtimato-vuoristoradan uuteen paikkaan”, kertoo Patala.

Tiatoo

Risto Patala

Syntynyt 1953. Viettää ensi maaliskuussa 70-vuotisjuhliaan.

Asuu Tesomalla.

Perheeseen kuuluu kaksi poikaa ja tytär.

Harrastaa kuntosalilla käymistä ja pyöräilyä. Seuraa myös urheilua.

Työskenteli rakennusalalla 48 vuotta. Työvuosia Tampereen kaupungilla kertyi 32. Toimi infrarakentajana Vantaan kaupungilla pohjarakennustöissä 5 vuotta. Ennen eläkkeelle jäämistä työskenteli Ylöjärven kaupungilla 11 vuoden ajan.

Tukkijoki tilattiin alun perin ranskalaiselta urakoitsijalta, joka olisi käyttänyt radan valmistamiseen eri materiaalia. Katuosasto Länsi hyödynsi kuitenkin halvempia routaa kestäviä kaukolämpöelementtejä. Kotimaisin voimin laite rakennettiin huomattavasti edullisemmin.

Haasteita rakentamiseen tuotti veden juoksuttaminen kourussa.

Vesimäärän piti olla juuri oikea, jotta tukki kulkisi joessa tasapainoisesti. Myös alamäkeen pumpattava vesimäärä oli tarkka, sillä tukkivaunun haluttiin pärskäyttävän vettä iloisesti.

Veden määrää joessa paranneltiin pitkään. Juuri oikea pärskäys saatiin aikaan pumppaamalla alamäkeen oikea määrä vettä.

Jussi Uimonen oli ensimmäinen, joka laski Tukkijoen kuuluisaa mäkeä. Jo ensimmäinen ajo sujui mallikkaasti.

Aluksi Tukkijoen vesi saatiin vesijohtoverkosta. Suhteettoman kalliiksi tullut puhdas vesi vaihdettiin kuitenkin Näsijärven veteen, josta se virtaa laitteeseen tänäkin päivänä. Joen varteen rakennettiin myös elementtejä, jotka antavat tukille lisävauhtia tai vaihtoehtoisesti hidastavat sen kulkua.

Tukkijokea oli rakentamassa myös Tampereen kaupungin Korjaustoimisto, joka teki laitteen metallityöt. Radalla kiertävät tukit tulivat Ranskasta.

Huviajelua kesästä toiseen

Tukkijoki on 440 metriä pitkä ja se on rakennettu rinteeseen, jossa korkeuseroa on 13 metriä. Ympäristö teki työskentelystä haastavaa.

”Se harmittaa, että kaupungin miehiä ei ole arvostettu tarpeeksi. Työt annetaan nykyisin mieluummin yksityisille yrityksille. Osaamista oli meilläkin”, Patala harmittelee.

Risto Patalan mukaan Tukkijoen rakentamisessa oli suuri työ.

Patala oli paikalla, kun Tukkijoen kyytiin hyppäsi ensimmäinen matkustaja.

”Tukkia vietiin mäen päälle ensimmäistä kertaa ja konemiehet huikkasivat, että saa päästää irti. Mäen päällä ollut kaivuuporukkaamme kuulunut Jussi Uimonen hyppäsi yllättäen kyytiin. Tukki laski mäen alas hienosti Jussi mukanaan”.

Patala ei itse tunnustaudu hurjapääksi. Hän on istahtanut tukin kyytiin vain kerran tai kaksi. Siitäkin on vierähtänyt aikaa jo yli 20 vuotta.

”Nautin siitä, että laite toimii edelleen yhtä hyvin, ja on vuodesta toiseen yksi suosituimmista laitteista Särkänniemessä”, Patala sanoo.

Tukkijoelle kerääntyy hellepäivinä usein jonoa. Aamulehti kuvasi pärskähdyksiä tänä kesänä laitteen 40-vuotisjuhlan kunniaksi.

Tiatoo

Tukkijoki

Suomen ensimmäinen vesivuoristorata avautui vuonna 1982.

Tukkijoen on rakentanut Tampereen kaupungin Katuosasto Länsi ja Tampereen kaupungin korjaustoimisto. Radalla kiertävät tukit on tilattu Ranskasta.

Radalla kiertää kerrallaan kuusi tai seitsemän tukkia.

Laitteessa käy vuosittain keskimäärin noin 350 000 huvittelijaa.

Radan pituus on 440 metriä ja korkeusero 13 metriä.

Yhden tukin kyytiin voi tulla seitsemän henkilöä, joista neljä saa olla aikuisia.

Tukkijoen huippunopeus on 40 kilometriä tunnissa.

Tukkijoessa kiertävä vesi tulee Näsijärvestä ja sitä kiertää laitteessa 270 kuutiota. Tukkijoen täyttyminen vedellä kestää noin 15 minuuttia.

Tukki kiertää Tukkijoen kuudessa minuutissa,josta asiakasajo kestää viisi minuuttia. Laite vetää noin 400 henkilöä tunnissa.

Laitetta pyörittää kolme henkilöä, joista yksi ohjaa laitetta valvomosta käsin.

Lähde: Särkänniemi

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut