Moro, Vapriikki
Luontotohtorille voi lähettää pähkäiltävää valokuvan kera moro@aamulehti.fi-sähköpostiin. Kuva on tunnistamisen kannalta tärkeä asia.
Kerro myös, millä paikkakunnalla ja millaisessa paikassa havainto on tehty. Liitäthän kysymykseen myös tiedon luontohavainnon ajasta sekä eliön kokoarvion.
Moron luontotohtori on Tomi Kumpulainen, joka on Tampereen luonnontieteellisen museon amanuenssi.
Lukijan kysymys: Minkähän eläimen kallo tässä mahtaa olla? Oli kovin pitkät kulmahampaat, siksi tuli mieleen jokin pikku peto. Kallon koko oli arviolta saman kokoinen kuin jäniksellä, mutta nuo isot kulmurit pistivät miettimään. Poskihampaita löytyi sokin sokin ympäriltä, ja isot olivat nekin. Kallo löytyi Kämmenniemestä keskeltä metsää.
Luontotohtori vastaa: Oikein päätelty, kyllä tämä pienpetoihin menee. Kulmahammas paljastaa petoeläimen, kallon yleinen muoto ja silmän koko koiraeläimen, ja koko sekä kuonon pituus ja jyrkkyys supikoiran.
Kallon takaosa ja alaleuka tästä puuttuu. Näätäeläimillä kallo on pitkänomainen ja matala, kissaeläimillä lyhyt ja isosilmäinen. Luonnossa kallot ja luut ylipäätään säilyvät vain vähän aikaa.
Luut sisältävät mineraaleja, joita on luonnossa muuten niukalti tarjolla, joten monet eläimet jyrsijöistä petoihin nakertavat niitä mielellään.