Useat pystyyn kuolleet kuuset herättävät huomiota Tampereella – Tässä on syypää ongelmaan

Kirjanpainajatoukkien tuhoamat kuuset ovat ympäristöongelma, joka lisääntyy lähivuosina.

Tampereen kaupunki on saanut paljon kyselyitä kirjanpainajatoukkien tuhoamista puista. Kaupunkilaiset ihmettelevät, miksei niitä kaadeta. Jani Aho kertoo, ettei puiden kaatamisesta ole hyötyä taistelussa kirjanpainajatoukkia vastaan.

29.6. 14:00

Moro, Kauppi

Kaupissa tähtitornin lähistöllä on pystyyn kuolleita kuusia.

Tampereen kaupungin metsäasiantuntija Jani Aho osaa kertoa, että niihin on iskenyt kirjanpainajatoukka. Kirjanpainajatoukat ovat pieniä tuholaisia, jotka tekevät ikävää jälkeä kuusikoissa. Tänäkin keväänä niiden tuhoamia puita on löydetty myös Tampereelta.

Ongelma lisääntyy lähivuosina, sillä kirjanpainaja on yksi niistä lajeista, jotka hyötyvät ilmaston lämpenemisestä.

Kirjanpainajatoukan nimi tulee kirjoitukselta näyttävästä jäljestä, jota se tekee puihin.

”Kirjanpainajatoukat on hyönteislaji, joka on ollut Suomessa tosi pitkään mutta ilmaston lämpenemisen myötä lisääntynyt dramaattisesti”, Aho selittää.

Viime kesän lämpimillä säillä on siis ollut osaa näiden tuholaisten ilmestymiseen. Samaa ongelmaa on myös muualla Suomessa. Erityisesti eteläisessä Suomessa, jossa on reheviä metsäpohjia ja kuusivaltaisia alueita, ongelma on yleistynyt.

Ei pikaratkaisuja

Aho kertoo, että kaupunki on saanut paljon kyselyitä, miksei tuhotuille kuusille tehdä mitään. Kaupunki on kuitenkin tiedostanut kirjanpainajatoukkaongelman, eikä se tullut yllätyksenä. Työkalut ongelman torjumiseen eivät vaikuta päivässä eikä viikossa, vaan vuosien saatossa.

”Meillä ei ole mitään keinoa metsäosastolla pysäyttää ilmastonmuutosta, mutta totta kai hoidamme oman osamme ja pidämme huolta meidän hiilinielusta ja hiilensidonnasta”, Aho selittää.

Pystyyn kuolleiden puiden jättäminen pystyyn lisää tuholaiskantaa kirjanpainajalle ja tekee hyvää metsille.

Ilmastonmuutoksen torjumisen lisäksi Aho nostaa metsien monilajisuuden tärkeäksi keinoksi taistelussa kirjanpainajatoukkia vastaan.

”On tärkeää on pitää metsärakenne sellaisena, ettei ole vain yhtä puulajia, vaan monia puulajeja ja vaihtelua metsän rakenteessa. Se suojaa myös muilta taudeilta ja hyönteisiltä”, hän avaa.

Kaataminen ei auta

Pystyyn kuolleet puut on kaadettava ulkoilureittien varrelta turvallisuussyistä. Kirjanpainajien torjumiseksi puiden kaataminen ei kuitenkaan auta, vaan päinvastoin.

”Pystyyn kuivunut puu ei levitä enää kirjanpainajaa, vaan päinvastoin siihen iskeytyy hyönteisiä, jotka ovat kirjanpainajan tuholaisia”, Aho selittää syyksi.

Kuivuneiden kuusien ympärillä olevia heikkokuntoisia kuusia voisi poistaa ja tällä tavalla voisi saada vähennettyä tuhohyönteisten määrää. Kuusen latvuksen harsuuntuminen osoittaa alttiutta hyönteistuhoille.

Pystykuivien puiden kaatamisesta keskeltä metsää ei siis olisi mitään käytännön hyötyä. Pystyyn kuolleiden, jo kaarnansa tiputtaneiden puiden jättäminen pystyyn lisää tuholaiskantaa kirjanpainajalle ja tekee muutenkin hyvää metsille.

”Lahopuun vähyys on ollut yksi syy sille, miksi monien lajien kanta on selkeästi pienentynyt. Uudessa Tampereen kaupungin metsien hoidon toimintamallissa yhtenä toimenpiteenä on lisätä lahopuun määrää ja sillä huolehtia lajiston monipuolisuudesta. Aikanaan kirjanpainajakantaakin saadaan pienennettyä sitä kautta”, Aho kertoo.

Tampereen kaupunki toivoo, että kirjanpainajatoukan tuhoamista puista ilmoitetaan.

”Toki mekin aktiivisesti seuraamme näitä alueita, joissa tiedämme olevan vanhoja kuusikkoja. Kaupungilla on 7,5 tuhatta hehtaaria metsää, joten jokaista puuta on mahdotonta löytää”, Aho kertoo tilanteesta.

Ilmoitukset auttavat kaupungin metsäosastoa pysymään kärryillä, missä kaikkialla kirjanpainajien tuhoamia puita on. Helpoin tapa tehdä ilmoitus on kaupungin palvelukeskuksen kautta.

Tiatoo

Kirjanpainajatoukat iskevät kuusiin

Kirjanpainajatoukka iskeytyy ensin heikentyneeseen kuuseen, esimerkiksi tuulen kaatamaan puuhun. Kun toukka pääsee iskemään yhteen puuhun, se leviää sitä kautta myös muihin lähistön puihin.

Kun kirjanpainaja iskee puuhun, menee pari vuotta ennen kuin puu alkaa lahota. Siksi kuolleiden puiden lähellä olevista terveennäköisistä kuusista ei voida sanoa, mihin niistä toukka on jo iskenyt. Toukat kuitenkin leviävät nopeasti, joten parin vuoden sisällä esimerkiksi Kaupissa saatetaan nähdä iso ryhmä kuivia puita.

Kirjanpainaja katkaisee puun veden ja ravinteiden kulkuyhteyden ylös. Kun puu ei saa ravinteita tai vettä, se kuolee pystyyn.

Kirjanpainajatoukat iskevät ainoastaan kuusiin. Syy löytyy kuusien pihkapitoisuudesta. Kun kuuset vanhenevat, niiden pihkapitoisuus vähenee, ja kirjanpainajatoukat pitävät nimenomaan tällaisista kuusista.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut