Tampereen keskustan kupeessa sijaitsee 100-vuotias mökkeilyparatiisi – Näille mökeille voi vaikka woltata

Kun muut matkaavat kauas kantakaupungista kesämökille, Kaisa Hakala kävelee kohti keskustaa. Siirtolapuutarhat eivät ole perinteistä mökki-ihmistä varten.

Puutarhanhoidosta innostunut Kaisa Hakala hankki mökin Litukan siirtolapuutarhasta kahdeksan vuotta sitten. Kesäisin mökillä viihtyvä Hakala kertoo, että on oppinut hoitamaan kasveja ja kukkia kokeilujen ja epäonnistumisten kautta. ”Puutarhanhoidon voi onneksi aloittaa alusta joka kevät”.

30.6. 8:00

Moro, Litukan siirtolapuutarha

”Asun vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä mökiltä”, kertoo hallituksen jäsen Kaisa Hakala Litukan siirtolapuutarhayhdistyksestä.

Litukan siirtolapuutarha sijaitsee lähellä Tampereen keskustaa Kalevan ja Petsamon alueilla. Sen uuden ja vanhan puolen erottaa välissä kulkeva Kekkosentie.

Litukan siirtolapuutarha on yksi Suomen vanhimmista siirtolapuutarhoista. Tänä vuonna se juhlii 100-vuotisjuhlaansa.

Hakalalle vuosia siirtolapuutarhassa on kertynyt kahdeksan. Se ei vielä ole kovin monta.

”Ihmiset ovat yleensä aika sitoutuneita siirtolapuutarhaelämään. Täällä on paljon henkilöitä, jotka ovat olleet mökkiläisinä jo 30–40 vuotta”.

Kaisa Hakalan siirtolapuutarhamökki on rakennettu 1950-luvulla. Mökin lattia ja katto on remontoitu vuosien varrella kestämään tulevia kesiä.

Uusia mökkiläisiä tulee kuitenkin vuosittain, ja myös nuoremmat ovat löytäneet tiensä siirtolapuutarhoihin. Litukassa on myös lapsiperheitä.

Hakalan lisäksi myös monet hänen tuntemansa mökkiläiset asuvat vakituisesti lähellä siirtolapuutarhaa.

Hakala ei ole kokenut ikinä olevansa perinteinen mökki-ihminen. Kesämökki järven rannalla kaukana naapureista ja kaupungin vilinästä ei ole tuntunut omalta.

”Täältä pääsee nopeasti Tampereen keskustaan vaikka syömään tai kahville. Halutessaan tänne voi myös woltata”, hän kertoo.

”Siirtolapuutarhamökkeily on minulle enemmän kuin pelkkä harrastus. Se on elämäntapa”, kertoo Kaisa Hakala.

Rakas puutarhani

Kaisa Hakala ei ole varsinaisesti haaveillut siirtolapuutarhamökistä.

”Vaikka en ollut aktiivisesti etsinyt omaa mökkiä, siirtolapuutarhat olivat aina vedonneet minuun. Niissä kaikki oli jotenkin pientä ja söpöä”, hän muistelee.

Sattumalta sopiva mökki kuitenkin löytyi ystävän tutun kautta.

Hakalan mökki on rakennettu 1950-luvulla. Vanha mökki on kaivannut kunnostusta, sen lattia ja katto on uusittu vuosien varrella. Mökissä on yksihuoneinen alakerta ja matala yläkerta.

Hakala ei juurikaan vietä kesäisin aikaa sisällä mökissä. Usein hän vain istuu terassilla kahvikuppi kädessään ihmettelemässä pörriäisiä, lintuja ja pihalla vipeltäviä siilejä.

Kaisa Hakala kertoo, että Litukan siirtolapuutarha on viihtyisä paikka kesänviettoon. Sijaintinsa vuoksi sinne pääsee helposti ratikalla, ja Tampereen keskusta on kävelymatkan päässä.

Puutarhassa kasvaa kesäkukkien lisäksi omenapuita ja marjapensaita. Kasvimaalle Hakala istuttaa ainakin valkosipulia, sillä se menestyy joka vuosi.

Puutarha on kuitenkin kaikkein rakkain. Sen vuoksi Hakala alun perin innostuikin siirtolapuutarhamökkeilystä.

”Äitini piti kovasti puutarhatöistä. Minullakin oli lapsena oma kukkapenkki, jota sain hoitaa”.

Mökkipalstalla on kolme omenapuuta, marjapensaita ja kesäkukkia. Hakala istuttaa joka kesä kasvimaalle milloin mitäkin, mutta varma sato tulee vain valkosipulista.

”Puutarhanhoidon voi onneksi aloittaa alusta joka kevät”.

Mökkiä metsästämässä

Litukan siirtolapuutarhassa on 201 mökkipalstaa. Hakalalla kävi tuuri oman mökkinsä kanssa.

Toisinaan unelmamökkiä voi joutua etsimään pitkäänkin. Tieto myytävistä mökeistä kulkee usein suusta suuhun, ja niille löytyy monesti uusi omistaja jo ennen virallisen myynti-ilmoituksen julkaisemista.

”Jos siirtolapuutarhamökkeily kiinnostaa, kannattaa tulla alueelle katselemaan paikkoja, ja miettimään, voisiko tämä olla oma juttu. Myynti-ilmoituksia mökeistä löytyy alueen ilmoitustaululta ja esimerkiksi netin myyntipalstoilta”.

Litukan siirtolapuutarha on Tampereen kaupungin yleistä puistoaluetta. Siellä voi liikkua vapaasti, vaikka ei olisikaan mökinomistaja.

100 vuotta täyttävä Litukan siirtolapuutarha on Hakalalle tärkeä paikka. Monet ovat viihtyneet siellä jo vuosikymmeniä, mutta myös uusia mökkiläisiä saapuu vuosittain.

Yhteisöllisyyttä tarvitaan

Siirtolapuutarhamökkeilyä ei Hakalan mielestä voi verrata perinteiseen kesämökkeilyyn. Elämä siirtolapuutarhassa vaatii osallistumista erilaisiin talkoisiin. Mökistä ja sen puutarhasta on huolehdittava, ja yhteisön sääntöjä noudatettava.

”Täällä ei voi päättää itse kaikesta, myös muut mökkiläiset on otettava huomioon”.

Yhdistyksen jäseniltä odotetaan talkootöihin osallistumista. Vuosittaiset talkootunnit on myös mahdollista maksaa työn sijaan rahana. Lisäksi alueella järjestetään yhteisöllistä vapaa-ajan toimintaa, johon osallistuminen on vapaaehtoista.

Elämä siirtolapuutarhassa vaatii sosiaalista luonnetta. Jokainen tekee oman osuutensa yhteisen hyvän eteen.

”Jos haluaa, että mökillä saa olla täysin omassa rauhassa, tämä ei välttämättä ole oikea paikka. Siirtolapuutarhassa liikkuu paljon ihmisiä, ja naapurimökki voi olla metrin päässä omasta”.

Tieto myyntiin tulevista siirtolapuutarhamökeistä kulkee usein puskaradiossa. Ilmoituksia voi kuitenkin etsiä Litukan siirtolapuutarhan ilmoitustaululta tai internetin myyntipalstoilta.

Kaisa Hakala kuuluu Litukan siirtolapuutarhayhdistykseen. Hän toimii myös hallituksen nettivastaavana ja tiedottajana. Hakala vastaa myös lasten ja nuorten toiminnasta.

Harrastuksesta elämäntavaksi

Hakalalle siirtolapuutarhaelämä on enemmän kuin pelkkä harrastus.

”Mökkini on jo niin vanha, ettei sille kannata tehdä enää remontteja. Harmittelen jo nyt sitä, että joudun joskus luopumaan mökkivanhuksestani”.

Mökkinaapureista on kahdeksan vuoden aikana löytynyt paljon uusia ystäviä ja tuttavia. Myös taloyhtiön naapurit ovat päässeet nauttimaan siirtolapuutarhan kesäantimista, kuten omenoista ja marjoista.

”On ilahduttavaa, että jotain omaa voi jakaa myös muille”, Hakala summaa.

Tiatoo

Tampereen siirtolapuutarhat

Litukan siirtolapuutarha sijaitsee osoitteessa Litukankatu 13. Se on perustettu vuonna 1922, ja siellä on 201 palstaa.

Niihaman siirtolapuutarha sijaitsee osoitteessa Luhtaankartanontie 39. Se on perustettu vuonna 1916, ja siellä on 126 palstaa.

Nekalan siirtolapuutarha sijaitsee osoitteessa Muotialantie 43. Se on perustettu vuonna 1932, ja siellä on 315 palstaa.

Raholan siirtolapuutarha sijaitsee osoitteessa Kaarilankatu 26. Se on perustettu vuonna 1949, ja siellä on 163 palstaa.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut