Neulan varsi ei olekaan kokonainen – Mistä ihmeestä Näsinneulaan tuli valusauma?

Betonista valetussa näkötornissa on selkeä raja kymmenessä metrissä. Tekijä kertoo, mitä oikein tapahtui.

Keskustan suunnasta Nääshallin parkkipaikalta otetussa valokuvassa hiottu valusauma näkyy selvästi. Sade oli kastellut osan tornista.

17.6. 10:15

Moro, Näsinneula

Noin kymmenen metrin korkeudella Näsineulan betonivarressa on näkyvä vaakasauma, joka toisinaan ihmetyttää ihmisiä.

Saumaa ei pitäisi olla, sillä normaalin tarinan mukaanhan Näsinneula rakennettiin keskeytymättömänä liukuvaluna.

Sauman huomaa helposti esimerkiksi Nääshallin parkkipaikalta katsoessa tai rautatiesillan alta kohti Särkänniemeä ajaessa. Aivan neulan vieressä sauma on vaikea havaita.

Moroon yhteyttä ottanut tamperelaismies kertoo kuulleensa valutöissä olleelta isältään tarinan sauman synnystä ja toivoi Moron selvittävän asiaa.

Näsinneulan rakentaminen alkoi keväällä vuonna 1970. Runko tehtiin teräsbetonista liukuvalumenetelmällä. Koko tornin betoniosa nousi mittaansa vain 33 vuorokaudessa.

Muotissa ongelma?

Liukuvalussa Näsinneulaa nostettiin kohti taivasta 4 metriä päivässä. Apua valamisessa oli säädettävä muotti, jota pienennettiin joka ”kerroksessa” noston yhteydessä. Niinpä neulan varsi kapenee 2 senttimetriä 1 metrin matkalla. Samalla seinämä ohenee.

Alhaalla rungon halkaisija on noin 10,5 metriä, mutta 120 metrin korkeudessa enää reilut 8 metriä.

Lukijan isän kertoman mukaan valun alkupuolella muottiin tuli ongelma, minkä takia valu jouduttiin keskeyttämään ja sauma syntyi.

”Isän mukaan muotti alkoi mennä soikeaksi. Korjauksen aikana sitten valu keskeytyi ja syntyi tuo yhä näkyvä sauma.”

"Saumoja on kaksi”

Moro selvitti asiaa ja tavoitti tornin urakoineen Asuntokeskuskunta Tampereen Hakan silloisen rakennusinsinöörin Leo Rikalan, joka vastasi betonista ja betonirakenteista.

Rikala muistaa hyvin Näsineulan liukuvalun.

”Ei muotti mitenkään meinannut lähteä käsistä, vaan valun keskeytys oli tarkkaan harkittu muotin säätämiseksi. Betoniinkin lisättiin sitä varten hidastinta, jottei se kovene nopeasti.”

Rikala kertoo yllättäen, että tornissa on toinenkin sauma samasta syystä.

”Sitä ei näe, sillä näkyvä sauma hiottiin.”

Molemmissa saumakohdissa lisättiin reilusti rungon raudoitusta ennakkolaskelmien mukaisesti.

Työstä on kiitelty unkarilaisia erikoismiehiä, mutta Rikala oikaisee perimätiedon.

”Muotti oli vuokrattu ja mukana tuli unkarilaisia, joilla oli kokemusta muotin käsittelystä ja ruotsalainen työnjohtaja. Kaikki valajat ja raudoittajat olivat Hakan tamperelaisia miehiä.”

Valumuotti oli Rikalan mukaan metallinen ja siinä oli peltilevyjä, joita poistettiin ylöspäin mentäessä muottia kavennettaessa.

”Muotti oli kartiomainen, jotta runko kapenee tasaisesti. Muottia säädettiin kahteen suuntaan, sillä myös tornin seinämä ohenee ylös mentäessä.”

Rikala muistaa numerotkin. Alhaalla seinämän paksuus on isoimmillaan 64 senttimetriä.

”Ylhäällä se on enää 20 senttiä.”

Rikala tietää, että Näsinneulaan käytettiin parasta betonia.

”Kyllä se helposti 100 vuotta kestää. Betoni paranee vanhetessaan.”

Tiatoo

Näsinneula avattiin yleisölle 1971

Yleisö pääsi ensimmäisen kerran Näsinneulaan 28. huhtikuuta vuonna 1971.

Näsinneula siis täytti 50 vuotta viime vuonna.

Näkötornissa on vieraillut yli 13 miljoonaa kävijää.

Ulkotasanne on 110 metrissä, näköalatasanne 120 metrissä ja pyörivä ravintola 124 metrissä.

Runko tehtiin liukuvaluna. Betonin kuntoa seurataan jatkuvasti ja se on hyvässä kunnossa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut