Moro, Teisko
Teiskossa asuva laulaja Lulu Tanhuanpää muistelee vuoden 1965 jääkiekon MM-kisoja lämmöllä. Tanhuanpää työskenteli tuolloin kisatyttönä kotikilpailuja varten rakennetussa Hakametsän jäähallissa Tampereella.
Maaliskuussa järjestetyt kilpailut olivat ensimmäiset laatuaan Suomessa.
Tanhuanpää kertoo päätyneensä kisatytöksi osittain kielitaitonsa vuoksi. Hän oli ollut vaihto-opiskelijana Yhdysvalloissa ja kesätyöntekijänä Saksassa. Kielitaidon myötä keskustelu kansainvälisten kisavieraiden kanssa onnistuisi hyvin.
Kisatytöksi hakiessaan Tanhuanpäätä auttoi myös hänen aikaisempi esiintymiskokemus. Hän oli soittanut kitaraa ja laulanut televisio-ohjelmassa. Kuvauksissa Tanhuanpää oli myös tutustunut mieheen, joka toimi myöhemmin yhtenä MM-kilpailujen järjestäjistä.
Uutta ja ainutlaatuista
Tanhuanpää kertoo kisatytön asunsa olleen turkoosinvalkoinen. Siihen kuului poolopaita ja anorakki. Jalassa oli suomalaiset monot sekä hiihtohousut, jotka kiinnittyivät kuminauhalla kantapään alta. Muita samanlaiseen asuun pukeutuneita kisatyttöjä Tanhuanpää ei kisoissa tavannut.
Jäähallin portieereinä vuoden 1965 kilpailuissa toimineita henkilöitä kutsuttiin jäähallin ritareiksi. Tanhuanpään mukaan nimitys tuli punaisen takin rinnuksissa olevasta nimilapusta, jossa luki ritari.
20-vuotiaana kisatyttönä toiminut Tanhuanpää kertoo, että hänelle ei ikinä täysin selvinnyt, mitä kaikkea kisatytön tehtäviin kuuluu.
”Kävelin ympäri jäähallia ja juttelin ihmisille. Autoin parhaani mukaan kisavieraita kaikessa, missä pystyin”, hän sanoo.
Kisatytön tehtävänä oli edustaa ja toimia mainoskasvona. Lisäksi he auttoivat kisavieraita käytännön asioissa, kuten oikean katsomon löytämisessä.
1960-luvulta tähän päivään
Tanhuanpää kuvaa Suomen ensimmäisiä jääkiekon MM-kisoja erilaisiksi kuin tämän vuoden kilpailut.
”Kisojen ympärillä ei ollut samanlaista jääkiekkohulluutta kuin tänä päivänä. Otteluissa oli ennemmin kyse urheilusta kuin viihteestä”.
Tanhuanpään mukaan jääkiekon kaupallisuus on lisääntynyt vuodesta 1965. Jäähallit ovat suuria, ja kisoja katselemaan saapuvat ihmismassat valtavia.
Hakametsän jäähallissa järjestetyistä kilpailuista on jäänyt Tanhuanpäälle lämpimiä muistoja. Uusi jäähalli herätti aikoinaan ihmisissä suurta innostusta. Parasta oli kuitenkin se, miten toisilleen tuntemattomat ihmiset tutustuivat kisahulinassa.
Tanhuanpää on vielä tänäkin päivänä jääkiekon ystävä, ja katsoo usein otteluita televisiosta.
”Yhdelläkään kisatytöllä ei ole enää monoja jalassaan. Ajat ovat muuttuneet”, Tanhuanpää nauraa.