Tiedätkö, mitä tarkoittavat humanteri ja vastaus eisevväliä? Näillä Tampereen kielen sanoilla kiakkovieraat pärjäävät alkuasukkaiden kanssa

Tampereella puhutaan omaleimaista ja tunnistettavaa kieltä. Koostimme yhteen sanat, joilla MM-kiakkovieraat pärjäävät täkäläisten alkuasukkaiden kanssa.

Iso Pipa – Tampere-Suomi- suursanakirjan teki vuonna 2009 Moron emeritustoimittaja Hannu Hyttinen. Kuvituksesta vastasi Jammu Kanerva.

11.5. 9:11

Moro, Siperia

Jääkiakkokisojen vuaksi Tampereen karuilla liikkuu väkeä, joka ei välttämättä alku-asukkaiden puheita ymmärrä.

Varsinkin sosiaalisessa mediassa on epäilty, että kisavieraiden kommunikaatio alkuasukkaiden kanssa jää vajavaiseksi outojen sanojen vuoksi. Sen vuoksi julkaisemmekin uudelleen koosteen Tampereen kiälen kauneimmista sanoista selityksineen.

Ne ovat peräisin alun perin vuonna 2009 ilmestyneestä Iso Pipa – Tampere-Suomi- suursanakirjasta, jonka teki Moron emeritustoimittaja Hannu Hyttinen. Kuvituksesta vastasi Jammu Kanerva.

Toivottavasti kisavieraat lukevat jutun ja pärjäävät sitten paremmin Tampereella.

eisevväliä = Kyllä. Kun tamperelainen vastaa kysyjälle eisevväliä, hän ilmoittaa suostuvansa ehdotukseen. Esimerkiksi kosintaan voi vastata sanalla eisevväliä, jos siis on suostuvainen. Voidaan lausua myös ei sev väliä.

anskattoony = Ilmaus, jonka tarkoituksena on heittää epäilys jonkun muun henkilön aikeiden toteutumisen ylle. Esimerkiksi anskattoony kunka tossaki käy.

ernomane = Hyvääkin parempi. Käytetään erityisesti yhteydessä vallanernomane esimerkiksi Pyynikihhelmilimonaari oli vallanernomasta. Ilmaisun käytössä on oltava tarkkana. Jos puhujan äänensävy on ivallinen ja hän lausuu ernomasen tai vallanernomasen suuvärkkiään väännellen, se tarkoittaa eriskummallista. Ohan se vallanernomasta kun toikin tollai…

hampparivväärä = Suomimakkara. Muuan erittäin makuisa makkaralajike.

hanu = Hyvä tyyppi, reilu veikko. Hanussa on kuitenkin sopiva annos jätkämäisyyttä. Hanu hoitaa hommansa, toisin kuin hampuusi. Hanu-sanaa käytetään vain miespuolisista henkilöistä.

holipompeli = Värjättyjen alkoholijuomien omaperäinen, tamperelainen sekoitus. Holopompeli, holipomppo ja pompeli sekoitetaan halvoista viinaksista, joten siinä on hyvä hinta-laatu-suhde. Humalatilan saavuttaa sangen edullisesti.

humanteri = Veijari, joka ei ostakaan vaimon antamalla rahalla maitoa, vaan kiikuttaa valuutan lähikippolaan ja hankkii sillä keskiolutta. Tuopin saatuaan hän kertoo kuuluvalla äänellä hauskoja juttuja ja ehkä hieman vilkuttaa silmää naapurin eronnelle rouvalle.

jaamääkö = Sana, jolla puhuteltava varmistaa, että kysymys on suunnattu juuri hänelle. Samalla hän kätevästi hankkii itselleen hieman miettimisaikaa. Kun tamperelaiselta kysyy vaikka lähreks porkkakävelylle, hän siis ensin lausuu jaamääkö ja vasta kotvan kuluttua vastaa itse kysymykseen.

kasapäite = Erittäin paljon. Sana ei tarkoita, että runsaan esintymän pitäisi välttämättä olla kasan muodossa. Jopa lintuja voi olla taivaalla ”kasapäite”.

kekkeruusi = Hepsankeikka tai muuten epäluotettava, häilyväinen tyyppi tai kaupungilla kukkoileva epämääräinen henkilö.

keskukaupunki = Kaupungin se osa, joka on laitojen puolivälissä. Tampereella ”keskukaupungilla” sijaitsevat muun muassa Keskustori, Vanha kirkko, Kela ja Tampere-Seuran toimisto.

kyä = Myöntävä vastaussana, Joskus voidaan sanoa ”kylä” tai ”klä”, mutta ei koskaan ”kyllä”.

Suursanakirja oli Tampere-seuran kustantama ja laajennettua versiota on yhä myytävänä Raatihuoneen kivijalassa sijaitsevassa myymälässä.

lastiikka = Muovi. Useimmat muut sivistyskansat viittaavat plastiika-sanalla muovailuun, muotoiluun tai liikehdinnän sulavuuteen, mutta tamperelaisten sivistyssanastossa ”lastiikka” tarkoittaa siis muovia. Lastiikasta tehdään nykyisin mm. essuja ja astioita – jopa veneitä.

lekendraarine = Ihan älyttömän kuuluisa. Tiettävästi ainoa tampereen kiälen sana, jossa on herraskainen d-kirjain.

lutata = Leikkiä vedessä tai vedellä. Varsinkin kevään korvalla on syytä varoittaa lapsia ”luttaamasta” kuralammikoissa, siinä touhussa näet kädet kylmettyvät ja voi saada basillejakin. ”Luttaaminen” suihkussa on puolestaan sillä tavalla joutavaa puuhaa, että siinä kuluu samalla ihan älyttömästi vettä.

Maksra = Eräs japanilainen automerkki.

Moro = Moro, morjes, morjens, morjensta, moron, mooron. Ystävällinmielisiä tamperelaisia tervehdyksiä. Kaikkia muotoja voidaan käyttää sekä tavattaessa että erottaessa. Vastauksena tervehdyksen voi käyttää samoja sanoja tai vaikka ilmausta ”moron moro”. Tervehdykset ”se on moro” tai ”sommoro” sen sijaan soveltuvat käytettäväksi vain erotessa. On hirveä munaus tervehtiä niillä tavatessa. Moro on myös Tampereen seudun luetuin joukkotiedotusväline, Aamulehden Moro-kaupunkilehti.

musta = Tamperelaisesta kansallisherkusta mustastamakkarasta käytetty lyhyt muoto. Negridisen ihmisrodun edustajista ei Tampereella käytetä termiä ”musta”, sillä tämä saattaa johtaa kiusalliseen väärinkäsitykseen. Synonyymejä ovat myös ”tapola”, ”hilario” ja ”synkkä”.

nääs = Nimittäin, näet. Perinteinen tamperelainen täyte- ja voimistussana. ”Nääsin” paikka lauseessa määräytyy sen mukaan, mitä puhuja haluaa korostaa tai tähdentää. Tarkat säännöt ”nääsin” sijoittamisesta lauseeseen kulkevat salaisuutena tamperelaisperheissä, eikä niitä voi paljastaa ulkopuolisille. Tärkeintä on tietää, että ”nääs” ei milloinkaan aloita lausetta – ”kattonnääs”.

onnikka = Omnibussi, suuria kansanjoukkoja sisuksissaan paikasta toiseen vievä kulkuväline. Myös linjuri on sallittu ilmaisu.

paskysye = Ota tiedustelemalla selvää.

pipa = Kudottu joka sään päähine, pipolakki. Pipaa on kahta perusmallia. ”Seistamo” on musta ja se kääritään reunoiltaan rullalle. ”Seistamo-pipassa” ei ole tupsua. Jouni Seistamo oli Tapparan laitahyökkääjä ja tämän pipamallin kuuluisa mannekiini. Toista tunnettua pipamallia ”hakulista” käyttävät vanhemmat mieshenkilöt hiihtäessään perinteisellä tyylillä Kaupin metsässä. Suurhiihtäjä Veikko Hakulisesta nimensä saanut ”hakulinen” on perusväriltään sininen. Valkoisia siinä ovat alaosan raita sekä tupsu. Oikein varttuneet tamperelaiset tuntevat ”hakulisen” nimellä ”hasu”, sillä jo entisajan mestari Heikki Hasu hiihti tuollainen pipa päässä.

polkusimet = Polkupyörän alaosassa vipujen päässä olevat laakeroidut osat, joita pyöräilijä painaa vuorotellen oikealla ja vasemmalla jalallaan. Polkupyörä saa tästä liikevoimansa.

putu = Monet tamperelaiset kutsuvat nimellä ”putu” oikeastaan kaikkea erittäin hienojakoista ainetta, mutta erityisesti ”putu” on pienenpientä moskaa, joka kulkeutuu kenkien pohjissa ulkotiloista sisälle asuntoihin.

rohee = Selä olemukseltaan että käytökseltään erityisen rempseä ja reteä, jopa rehvakas. ”Rohee” –sanalla voidaan kuvailla myös sitä, miten erityisen hieno jokin kulkupeli, vaatekappale tms. on. Joissakin yhteyksissä ”rohee” voidaan suomentaa ”vähän yli”. ”Ans tota hampparivväärää rohee kilo”.

rotvalli = Kadun reunakivi. Kantamuodoksi on epäilty ranskankielen ”trottoir”-sanaa että englannin ”roadwallia”. Tamperelaisia sanan alkuperä ei kiinnosta, sillä niin ranska kuin englantikin ovat ulkomaanpellejen kieliä. Tampere opn ulkomaankieliä selvästi tarkempi kieli, sillä ”rotvalli” kuvaa ihailtavan täsmällisesti kadun reunakiveystä, kun esimerkiksi ”trottoir” tarkoittaa jalkakäytävää koko leveydeltään.

rätyne = Kun lapsi Tampereella kiukuttelee ja kentien jopa hieman itkeskelee eikä oikein suostu lopettamaan, hän on paikallisella kielellä ”rätyne”. Tamperelaislapset ovat yleensä hyväntuulisia, mutta jostakin muualta tuodut vaikutteet tai televisio saattavat aiheuttaa tällaista häiriökäyttäytymistä.

sannyssi = Säästäväisyys on peritamperelaisia perushyveitä. Tämä ilmenee havainnollisesti esimerkiksi siitä, että kun suomalaiset tarvitsevat kolme sanaa ilmaistakseen kehotuksen ”sano nyt sitten”, tamperelaiset selviytyvät tästä yhdellä napakalla sanalla ”sannyssi”.

tiatteri = Näytöskappaleiden esityspaikka. ”Tiatteri” käsittää katsomon ynnä esityslavan, jonka päällä ns. ”komeljanttarit” näyttävät itseään joko rahasta tai harrastuksesta.

Työvis = Tampereen suurin ja vanhin teatteri. Se sijaitsee Hämeenpuistossa vanhan työväentalon ja uuden punatiilisen rakennuksen muodostamassa korttelissa. Maailmalla työvis tunnetaan ehkä parhaiten Vuonna 85- manserock-musikaalista, josta ei meinannut tulla loppua edes kuuden esitysvuoden jälkeen.

valkku = Juniorijoukkueen valmentaja. Aikuisjoukkueen valmentaja on tampereeksi ”valmentaja”.

äite = Lämminhenkinen sana, joka tarkoittaa puhujan naispuolista vanhempaa.

Lähde: Hannu Hyttinen: Iso pipa, Tampere-Suomi-suursanakirja.

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut