Tampereen Teatterimuseon väki huomasi Aurora Aspegrénin (1844– 1911) osuuden Tampereen teatterihistoriassa olevan niin huomattava, että Auroran päivänä 10.3. hänen haudallaan tulisi pitää kukitus- ja muistelutilaisuus. Tällainen järjestettiinkin.
Aurora Aspegrén, tyttönimeltään Gullstén, syntyi samana vuonna kuin Minna Canth ja aivan Canthin syntymäpaikan lähellä hän tulikin suorittamaan varsin huomattavan osan elämäntyöstään, nimittäin Tampereen Seurahuoneella.
Auroran syntymäpaikka oli Kuru. Hän oli Suomen kaartin vääpelin tytär. Hänen äidinkielensä oli kuitenkin ruotsi, kuten monen muunkin suomen kieltä kulttuurikieleksi nostavan uurastajan.
Aurora lähti 1865 Suomen ensimmäiseen, vielä varsin vaatimattomaan teatterikouluun, tuli näyttelijäksi nimellä Aurora Toikka (kotitalonsa mukaan) ja avioiduttuaan 1873 käytti nimeä Aurora Aspegrén. Häntä pidettiin suomalaisen teatterin ensimmäisenä primadonnana.
Se, miksei hän ole ollut teatterihistorioissa enempää esillä johtunee pitkälti siitä, että 1857 syntyneestä Ida Aalbergista tuli alallaan niin ylivertainen. Monet asiantuntijat, kuten näyttelijä Katri Rautio, pitivät kuitenkin Auroraa vähintään yhtä suurena ellei suurempanakin näyttelijänä kuin Aalbergia.
Vuonna 1872 perustettiin Suomalainen teatteri, josta myöhemmin tuli Suomen Kansallisteatteri.
Pääkaupungin kieliriitojen vuoksi tämän suomenkielisen Teatterin varsinainen toiminta alkoi Porissa, josta suunnattiin Tampereelle.
Kuinka ollakaan, tämä Suomalaisen Teatterin ensimmäinen Tampereen vierailu, jota seurasi vuosien varrella monta muuta, ajoittui juuri niihin päiviin, jolloin Aleksis Kivi kuoli.
Hänen surkeasta kohtalostaan tamperelaiset tiesivät tuskin mitään, kunnes saivat tutustua Auroran ja kumppanien välityksellä Aleksis Kiven tuotantoon paikassa, jonka likellä nykyään on Aleksis Kiven katu. Auroran bravuuriksi tuli herrojen Eeva Kiven Kihlauksessa.
Vaikka Aurora esitti jos jonkinlaisia, usein hyvin hauskojakin rooleja, hän herätti suurinta ihailua nimenomaan traagisissa osissa.
Tampereen Seurahuoneella Aurora villitsi ja itketti yleisöä tragediennena varsinkin Denneryn ja Malliausin draamassa Marianne. Yleisön mieltymyksen kerrotaan nousseen ”metelimäiseksi”.
Erityisesti koomisissa osissa kunnostautuneen, myös vuonna 1844 syntyneen miehensä August Aspegrénin kanssa Aurora perusti 1887 kiertelevän seurueen, Kansanteatterin, jolle hyvin tärkeäksi esiintymispaikaksi sillekin tuli Tampere.
Vuonna 1897 monin tavoin sairasteleva, ”villityksen” saaneesta miehestään erkaantunut Aurora jäi pois teatterista, mutta jatkoi töitä teatterialan opettajana Tampereella, lopulta vuoteesta käsin vaikeasti reumaattisena. Hänen huomattavia oppilaitaan olivat muun muassa Mimmi Lähteenoja ja Hilda Pihlajamäki.
Kirjoittaja kertoo Teatterimuseon kuulumisia.