Joulun alla tulee nähtäville tuore dokumenttiohjelma – Suomen lähihistoriaa katsotaan tamperelaisen muusikon laulujen kautta

Moro

Joulunaikaan päästään televisiossa kurkistamaan palaseen Tampereenkin menneisyyttä, kun dokumenttiohjelma Se maailma, jossa kasvoin tulee nähtäväksi. Ohjelmassa pitkän linjan musiikintekijä Mikko Alatalo käy läpi Suomen lähihistoriaa omien elämänvaiheidensa kautta.

”Vaikka ohjelma kertoo minun tarinaani, löytää varmasti moni minun ikäluokan ihminen yhtymäkohtia omaan elämäänsä”, Alatalo sanoo.

Aamulehti kävi vuonna 2009 Mikko Alatalon kanssa hänen ensimmäisessä opiskelija-asunnossaan Uudella Domuksella. Kuva: Hannu Kivimäki

Noin tunnin kestävä dokumentti kertoo kaupungistumisesta, maaseudun tyhjenemisestä ja koko yhteiskunnan muuttumisesta etenkin 1970-luvulta vuosituhannen taitteeseen. Alatalo itse syntyi ja varttui Kiimingissä, joka on pieni paikkakunta Oulun lähellä, mutta muutti Tampereelle opintojen perässä vuonna 1970.

”Se oli suuri muutos. Ennen kaikkea hämmästelin täällä sitä, kuinka punaliput liehuivat. Tiedostava porukka oli hyvin äänekästä niin kuin on nykyäänkin.”

Runsaasti lauluja mukana

Ohjelman rungon muodostavat Alatalon kertojanääni ja Ylen arkiston uutisfilmit sekä arkistovalokuvat. Alatalon ja muusikko Harri Rinteen laulut ovat isossa roolissa.

”Suurin osa ainakin vanhemmasta väestä tuntee nämä rallit. Montaa vastaavaa artistia ei ole, jolla on tällainen repertuaari lyriikoita, jotka läpivalaisevat suomalaisen yhteiskunnan kehitystä 1960–70-luvulta tähän päivään”, kuvailee Yleisradion puolelta tilaajana toiminut Ilkka Lehtinen.

Dokumentin nimi Se maailma, jossa kasvoin liittyy sekin sanoituksiin.

”Mikon lauluissa on aina heijastunut aika, jota on eletty. Hänellä on vahva tarve kertoa maailmasta, jossa elää”, sanoo Antti Seppänen tuotantoyhtiö Intervisiosta.

Seppäsen mukaan ohjelmasta voi bongata myös kappaleita, joita harvoin on kuultu esiintymislavoilla.

Mikko Alatalo sanoo puolustaneensa aina maaseudun ihmisiä. Kuva: Eriika Ahopelto

Ohjelmassa käsitellään muun muassa muuttoliikettä Pohjois-Suomesta Ruotsiin ja Etelä-Suomeen. Alatalon mukaan mukana on liikuttavia kuvia pientilallisten perheistä, joiden lapsista ehkä yksi voi jäädä kotitilalle. Muiden on lähdettävä.

”Kyynel tuli silmään, kun katsoin siirtotyömiehiä, joista lauluni Suomalainen reissupoika kertoo.

Juice kulki omaa tietä

Muutto tarkoitti monelle mullistusta aatemaailmaan. Alatalo kertoo päätyneensä Tampereella hetkeksi mukaan sosialidemokraattien toimintaan, mutta olleensa muuten ”yleisvasemmistolainen.”

Mikko Alatalo (vas.) ja Juice Leskinen tutustuivat Tampereella 1970-luvun alussa. Kuva: Raine Lehtoranta

Tampereella hän tutustui myös muihin maaseudulta lähteneisiin, kuten muusikko Juice Leskiseen.

”Muistan kun olin Vietnam-mielenosoituksessa, ja Juice oli jalkakäytävällä Itsenäisyyden kadulla. Huusin, että tule mukaan osoittamaan mieltä USA:n imperialismia vastaan.”

”Juice sanoi olevansa viemässä kirjekuoria postiin ja voi sen matkaa kävellä meidän kanssa. Se on hyvin kuvaavaa. Juice ei joukkoliikkeisiin lähtenyt mukaan.”

Vaikka muuttoliike repi ihmisiä juuriltaan, oli ajassa paljon toivoa. 1970-luvulla nuoret Alatalon mukaan ”suorastaan revittiin töihin.”

”Oli työpaikka heti odottamassa, kun valmistui. Nyt se ei ole niin itsestään selvää. Tämä käy hyvin ilmi dokumentissa.”

Herättää kateutta muualla

Alatalo sanoo, että ennen oli paremmin, ja ei ollut. Muistot lapsuuden maaseudusta ovat idyllisiä, vaikka aineellisesti elämä oli paljon köyhempää kuin nykyään. Toisaalta Tampereelle kaupungistuminen on tuonut paljon hyvää, kuten Rantatunnelin ja ratikankin.

”Tiedän, että Tampereen valtava rakentaminen herättää kateutta Turussa päin.”