Ransun joulutarina sai oman kirjan, jota juuri edesmennyt Pertti Nättilä ei ehtinyt nähdä – ”Karvakuonot ovat kansallista omaisuutta” - Moro - Aamulehti

Ransun joulutarina sai oman kirjan, jota juuri edesmennyt Pertti Nättilä ei ehtinyt nähdä – ”Karvakuonot ovat kansallista omaisuutta”

Kirja perustuu Panu Raipian Ransun joulutarina -näytelmään.

Caroline Tinterova Nilsson ja Panu Raipia iloitsivat kirjan ilmestymisestä. Tinterova Nilssonin äiti, Elina Lehto-Tinterov on kotoisin Tampereelta, ja auttoi tytärtään kääntämällä kirjan hänelle ruotsiksi.

1.12.2021 13:35

Moro, Tampereen Komediateatteri

”Moro!” alkaa Ransun joulutarina, joka kertoo Ransun, Eno-Elmerin, Rikun, Tonttu-Ahkeran, Vartiopäällikkö-Tontun eli ”VP-Tontun” ja Joulupukin joulun vietosta.

Kirja julkaistiin Tampereella 1. joulukuuta, kun sen kuvittaja Caroline Tinterova Nilsson saapui kaupunkiin Ruotsin Hälsinglandista. Kirjan kirjoitti Ransun joulutarina -näytelmän pohjalta Tampereen Komediateatterin johtaja Panu Raipia. Raipia on kirjoittanut lukuisia näytelmiä, mutta Ransun joulutarina on hänen ensimmäinen kirjansa.

Tarina kertoo siitä, kuinka joulupukki hälyttää Ransun äkkiä apuun Korvatunturille. Ransu jättää ruokaa notkuvan joulupöydän ja rientää apuun.

Ransun joulutarina on painettu ja kustannettu Tampereella.

”On hienoa nähdä kirja ensimmäisen kerran kädessään, se on hyvin ilahduttavaa”, Tinterova Nilsson kertoo hymyssä suin.

”On hienoa olla osana tätä tarinaa”, hän kertoo.

”Olen tuntenut Ransun siitä asti kun olin 8-vuotias eli yli 40 vuotta. Juuri edesmennyt Pertti Nättilä toimi tuon ajan Ransun avustajana, ja on harmi, ettei hän ehtinyt nähdä tätä kirjaa”, Raipia toteaa.

Näytelmästä inspiraatiota kuvitukseen

Tinterova Nilsson päätyi kirjan kuvittajaksi perheen kautta. Panu Raipian äiti oli Tinterova Nilssonin äidin balettiopettaja Tampereella.

Kirja on täynnä värikkäitä kuvia.

”Panu pyysi minua kuvittamaan kirjan, olen tehnyt lasten kirjoihin kuvituksia myös aiemmin. Ennen aloittamista tulin tietenkin Tampereelle katsomaan näytelmän”, Tinterova Nilsson kertoo.

Tinterova Nilssonia naurattaa. Hänen äidinkielensä on ruotsi, eikä hän alkuun ymmärtänyt tarinan juonta.

”Äitini käänsi sen minulle onneksi ruotsiksi.”

Osa kirjan hahmoista muistuttaa siis luonnollisesti näytelmän näyttelijöitä. Näin on ainakin joulupukin laita, jota näytteli komediateatterin näytelmässä Jere Riihinen. Ransun joulutarina pyöri näytelmänä Tampereen Komediateatterissa kolmena jouluna vuodesta 2017 vuoteen 2019.

Ransun joulutarina auttaa pääsemään kiinni joulun taikaan.

Hyväntekeväisyyden ytimessä

Kirjan on julkaissut Ransu ry. Se on hyväntekeväisyysjärjestö, jonka perustivat Panu Raipian vanhemmat Esko ja Maija-Leena Raipia.

Järjestö ohjaa kirjan tuotot hyväntekeväisyyteen.

”Kohdetta ei ole vielä päätetty. Tietenkin, kun karvakuonoja ajatellaan, voisi ajatella lapsia tai opaskoirakoulutusta”, Raipia pohdiskelee.

Ransun kanssa kirjan sivuilla seikkailee myös Tonttu-Ahkera.

Koska kirjan tuotot menevät hyväntekeväisyyteen, järjestö ei käytä rahaa sen mainostamiseen.

Raipia kertoo, että vaikka Karvakuonojen oikeudet ovat lakiteknisistä syistä nyt hänellä, hän tulkitsee Karvakuonojen eli Ransun, Eno-Elmerin ja Rikun kuuluvan kaikille suomalaisille.

”Karvakuonot ovat kansallista omaisuutta.”

Kuvituksessa on paljon mielenkiintoisia ja värikkäitä yksityiskohtia.

Kirjaa myydään nyt Tampereella Komediateatterissa ja Pienessä lelukaupassa. Sen lisäksi sen voi löytää Riihimäellä Pienestä lelukaupasta ja Ikaalisissa Ikaalisten kirjakaupasta. Kirjan ensimmäistä painosta otettiin tuhat kappaletta.

”Kirja sopii hyvin etenkin lapsille, ja minun ikäisilleni, jotka ovat kasvaneet Ransun kanssa”, Raipia ajattelee.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut