Kaatopaikat – Nekalasta löytyi sotien jälkeisessä raaka-ainepulassa kumiaarre - Moro - Aamulehti

Tampereen Nekalasta löytyi sotien jälkeisessä raaka-ainepulassa aarre: ”Hetkessä alue muistutti kaivantoineen taisteluhautaa”

Moron lukija muistaa hyvin Nekalan Lampipuistossa sijainneen ”kumikaivoksen”, joka lapioitiin tyhjäksi, kun raaka-aineesta oli sotien jälkeen huutava pula. Toinen lukija muistaa Pyhäjärveen Härmälänrantaan haudatun metalliromun.

Lampipuistossa ei näy enää merkkiäkään ”kumikaivoksesta”.

11.11. 18:00

Moro, Nekala

Moron lukijoilta löytyi vieläkin lisää vanhoja muistoja jätteiden läjityksestä Tampereella. Nekalassa syntynyt ja nyt 89-vuotias Timo Virtanen muistaa hyvin viime Morossa mainitun kumijätteen hautausmaan Lampipuistossa.

”Paikka oli matkan varrella, ja usein poikkesin siinä. 1940-luvulla se oli puskaa kasvavaa epämääräistä joutomaata”, Virtanen kertoo.

Lue lisää: 97-vuotias tamperelaismies muistaa Iidesjärven rannalla sijaitsevan kaatopaikan täytön: ”Veimme sinne kaksi kokonaista kuorma-autoa penkalle ja tuuppasimme alas”

Hän on kirjoittanut kymmenkunta vuotta sitten aiheesta lyhyen historiakatsauksenkin. Sen mukaan Tampereella ja naapurikunnissa oli 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä kumialan teollisuutta runsaasti. Lampipuiston aluetta, joka noihin aikoihin oli lettoista, käytettiin tehtaiden kaatopaikkana. Kumiromun päälle kuljetettiin maa-ainesta ilmeisesti lähialueen asuinrakennusten ja mahdollisesti Viinikan kirkon perustusten kaivutöistä.

Lue lisää: Asutko sinäkin tietämättäsi vanhan kaatopaikan vieressä Tampereella? – Katso tästä, missä kaikki 17 sijaitsevat

Sisärenkaasta tuli rahaa

Sotien jälkeen pula kumista oli kova. Sitä tarvittiin niin polkupyörien kuin autojenkin renkaisiin sekä kumijalkineisiin.

”Jossakin vaiheessa, ilmeisesti noin vuonna 1947 joku kumijätteen kuljetuksessa mukana ollut henkilö muisti tämän aarteen ja lähti kaivamaan. Sieltähän sitä kumia löytyi! Yhä uusia kaivajia lapioineen tuli päivittäin paikalle. Hetkessä alue muistutti kaivantoineen taisteluhautaa!” Virtanen kirjoittaa.

Lampipuiston lammessa eli Timo Virtasen mukaan ruutanoita vielä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

Itse hän ei kaivutöihin osallistunut, mutta lähellä asunut kaveri oli löytänyt kokonaisen auton sisärenkaan.

”Kaveri realisoi heti löytönsä. Kaikki raha oli sen ikäisille pojannassikoille tervetullutta”, Virtanen kertoo.

Hän arvioi kaivutyön olleen niin ”ankaraa”, että yhtään kumia ei jäänyt maahan.

”Varmaan kaikki mahdollinen saatiin esiin, mikä oli saatavilla. Nyt Lampipuisto on kaunis, kesällä varsinkin.”

Sahanterä törrötti pohjassa

Toinen, vuonna 1940 syntynyt lukija muistaa hyvin konepajateollisuudessa syntyneet jätteet Härmälässä. Niitä päätyi hänen mukaansa runsaasti myös Pyhäjärveen.

Lukija muistaa, kuinka hyppäsi lentokoneiden veteen laskemista varten tehdyltä luiskalta ja satutti jalkansa.

”Ihan pintaan asti oli sorvi- ja jyrsinlastuja. Ne rikkoivat jalan ilman muuta. Lastut olivat kierteisiä ja pitkiä, ja reunat olivat hyvin teräviä.”

Härmälänrannan luiskalta käydään nykyäänkin Pyhäjärvessä uimassa.

Lukijan mukaan järveen upotettiin myös käytöstä poistettuja työkaluja.

”Myöhemmällä iällä kävin Härmälänsaaren päässä uimassa ja repäisin polveni auki konesahan terään, joka oli pystyssä sillä kohtaa pohjassa.”

Muutakin jätettä järveen päätyi. Lukija kertoo, kuinka tukkilauttoja uitettiin tuolloin Härmälän ojan suun tuntumassa. Lapsilla oli tapana juosta tukkilautoilla.

"Siinä kohdassa kun putosi tukkien väliin, huomasi, kuinka ojasta tuli ihan selvää kakkaa.”

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut