Tampereen kesäteatterin lavoilla nähdään tänä vuonna kaksi tuttua kasvoa – hienoimman palkan ystävykset saivat kiertueella Saimaalla: ”Se oli siihen aikaan aivan tolkuton määrä rahaa” - Moro - Aamulehti

Tampereen kesäteatterin lavoilla nähdään tänä vuonna kaksi tuttua kasvoa – hienoimman palkan ystävykset saivat kiertueella Saimaalla: ”Se oli siihen aikaan aivan tolkuton määrä rahaa”

Pitkäaikaiset kollegat tähdittävät Tampereen kesäteattereita. Näytösten välillä vapaa-aikaa riittää myös oleskeluun.

Kiinnitykset tamperelaisiin kesäteattereihin toivat pitkään toisensa tunteneet näyttelijät Ilkka Heiskasen (vas.) ja Tom Lindholmin samaan kaupunkiin. Näyttelijät tutustuivat vuonna 1985 Vaasan kaupunginteatterissa.

22.7. 13:00

Moro, Laukontori

Näyttelijäkonkarit ja pitkäaikaiset ystävät Ilkka Heiskanen ja Tom Lindholm viettävät kuluvan kesänsä tiiviisti Tampereen maisemissa.

Heiskanen esiintyy Viikinsaaren kesäteatterissa Lars von Trierin kirjoittamassa toimistokomediassa. Pomo-näytelmän harjoitukset alkoivat kesäkuussa ja ensi-ilta nähtiin 3. heinäkuuta.

– Viikinsaaressa on todella hyvä ryhmä. Kyseessä vähän toisenlainen kesäteatteriesitys, mutta paino on kuitenkin sanalla komedia, Heiskanen kuvailee produktiota.

Heiskaselle kyseessä on toinen kesä kiinnitettynä Viikinsaareen kesäteatteriin. Edellisen kerran hänet nähtiin Viikinsaaren lavalla neljä vuotta sitten hevosen roolissa Mies, joka ei osannut sanoa ei -näytelmässä.

– Aikoinaan on tullut tehtyä paljon kesäteatteria, myös Tampereen Pyynikillä. Eli kyseessä tuttu laji, Heiskanen kertoo.

Ilkka Heiskanen

Syntynyt 11. tammikuuta 1962 Haminassa.

Työskennellyt näyttelijänä vuodesta 1985, freelancerina vuodesta 1990.

Asuu Helsingissä.

Esiintyy kesällä Viikinsaaren kesäteatterissa Pomo-komedianäytelmässä 15. elokuuta asti.

Harrastuksiin kuuluvat oleilu, kävely ja ystävä Jone Takamäen kanssa Yatzy-pelin pelaaminen.

Heiskanen huomauttaa, ettei missään muualla maailmassa ole samanlaista kesäteatterikulttuuria kuin Suomessa.

– Ihmiset lähtevät kesäteatteriesityksiin aivan toisenlaisella mielellä kuin talvella sisällä esitettävään teatteriin.

Lindholm on samaa mieltä ja muistelee vanhaa tutkimusta, jonka mukaan kesäteatteria käyvät säännöllisesti katsomassa myös sellaiset ihmiset, jotka eivät muuten käy lainkaan teatterissa.

Lindholmin mukaan olennaisena osana kesäteatteria on juuri sen esityspaikka luonnon helmassa tuulen, sateen tai auringon armoilla.

– Yksi askel lavalle ja siellä on oma maailmansa. Kun esitys alkaa on ihan sama tuleeko kiviä vai vettä. Armeijan sanoin vesi ei ole este, se on neste, hän kiteyttää kesäteatterin lavalle vaadittavaa asennetta.

Aikaa rentoon oleiluun

Lindholm nähdään kesän aikana tilanomistaja Aadolfina Maria Jotunin klassikkokomediassa Tohvelisankarin rouva. Lindholmin työrupeama Pyynikillä alkoi jo toukokuun alussa, mutta kesäkuun alkuun suunniteltu ensi-ilta lykkääntyi kesäkuun puoliväliin.

– Hyvä ryhmä, hyvä teksti ja hyvä ohjaus. Rankkaa on, mutta nastaahan siellä on pyöriä, Lindholm tiivistää tunnelmiaan.

Paikka on erittäin tuttu, sillä kuluva kesä on Lindholmin kuudes kiinnitys Pyynikin kesäteatterissa.

– Tämä on täysin poikkeuskesä siinä mielessä, että esitysten välissä on vapaita viikkoja. Yleensä Pyynikillä ei ole koskaan vapaita, vaan näyttelijät ovat kiinni koko kesän. Nyt kesän aikana esitetään useampaa kuin yhtä näytelmää.

Tampereella Ilkka Heiskaselle ja Tom Lindholmille jää kiitettävästi vapaa-aikaa esitysten välissä. Sitoutuminen mihinkään pitkäjänteiseen harrastukseen on kuitenkin heidän mukaansa haastavaa ammattiin liittyvien vaihtelevien työaikojen ja eri pituisten projektien vuoksi.

Haastatteluhetkellä Lindholm vietti juuri vapaitaan näytelmän ollessa kolmen viikon esitystauolla. Runsas vapaa-aika ei kuitenkaan ole Lindholmille ongelma, sillä hän kertoo olevansa mestari oleilemaan.

– Silloin kun olen kesäteatterissa, olen sen ehdoilla, enkä osaa suunnitella kesälle mitään reissuja. Olen kuitenkin taipuvainen singahtelemaan ja tekemään pieniä reissuja, jos sopiva tilaisuus sattuu kohdalle. Seuraavaksi aion käydä Stadissa moikkaamassa vanhoja ystäviä.

Myös Heiskasella on kiitettävästi vapaa-aikaa näytösten välillä. Heinäkuussa Pomoa esitetään perjantaisin ja lauantaisin kahdesti päivässä. Elokuussa esityksiä on tiedossa useampina päivinä.

– Minullehan jää hirmuisen paljon vapaa-aikaa. Asun Helsingissä, joten luonnollisesti menen vapaapäivinä kotiin. Mutta kyllä Tampereellakin tulee oltua. Tämä on kiva kaupunki ja minulle tuttu paikka monen vuoden takaa. Viihdyn täällä oikein hyvin.

Lempipaikkoihin Heiskanen lukee Laukontorin, Viikinsaaren ja Kauppahallin, jossa hän vierailee usein talvisaikaan ollessaan Tampereella.

– Minähän olen Tampereella virallinen joulun ilosanoman tuoja, kun olen ollut kymmenen vuotta mukana Tampereen Teatterissa Saiturin joulussa Ebenezer Scroogena. Ihmiset toivottelevat minulle hyvää joulua näin kesälläkin, hän naurahtaa.

Ensi kertaa Heiskanen tutustui kaupunkiin vuonna 1981 Teatterikoulun ykköskurssin tekemällä opintomatkalla.

– Samalla tapasin legendaarisen tamperelaisnäyttelijän Ola Tuomisen ensimmäisen kerran, Heiskanen muistelee juuri kun nimeltä mainittu kollega kävelee Laukontorin ohitse ja pysähtyy juttusille.

– Tässä tämän näkee, kuinka sopivan pieni ja kompakti kaupunki tämä on, Heiskanen ja Lindholm hymähtelevät yhdessä yllättävän juttutuokion päätyttyä.

Tampere kolahti kunnolla

Lindholm muutti Tampereelle vuonna 1985 ja jäi asumaan pysyvästi.

– Jotenkin tämä paikka kolahti. Siihen aikaan Tohloppi oli voimissaan, ja täällä tehtiin telkkaria, kuunnelmia ja kaupungissa oli kaksi isoa teatteria. Lisäksi kaikki on kävelymatkan päässä. Mä jäin ihan sen takia. Viihdyn täällä loistavasti.

Lindholm sanoo ettei hänellä ole koskaan ole ollut pakottavaa tarvetta palata Helsinkiin sen jälkeen, kun aikoinaan muutti sieltä pois

– Siihen aikaan oli jonkinlainen arvo sinänsä, että jos valmistui Teatterikoulusta tai asui muuten Helsingissä, myös jäi Helsinkiin, eikä koskaan lähtenyt sieltä, hän miettii.

Parhaiten kotikaupunki aukeaa Lindholmin mukaan pyörän selästä. Hän kävelee ja pyöräilee säännöllisesti ympäri kaupunkia. Tärkeisiin kantapaikkoihin kuuluu myös Telakka, jonka perustamisessa Lindholm on ollut tiivisti mukana.

Näyttelijäkaksikon yksi ikimuistoisimmista yhteisistä kokemuksista oli Saimaalla vietetty kesä, jolloin he kiersivät porukalla esittämässä toriteatteria. Lindholm ja Heiskanen muistelevat, kuinka he kerran harjoittelivat esitystä yöaikaan saaressa ja paikalliset kerääntyivät saaren ympäri seuraamaan.

Heimonheimolaisuus yhdistää

Haastattelun aikana kuvaaja pyytää Heiskasta ja Lindholmia katsomaan toisiinsa. Ennen salaman välähdystä näyttelijöiden silmissä välkähtää tietäväinen ilme, joka voi olla vain toisensa pitkään tunteneilla ystävillä.

On helppo kuvitella näiden kahden vinkkaavan toisilleen keskinäisesti sisäpiirivitsistä yhdellä suupielen mutristuksella.

Lindholm ja Heiskanen ovat tunteneet toisensa vuodesta 1985, jolloin Heiskanen kiinnitettiin Vaasan kaupunginteatteriin. Tuolloin Lindholm oli saanut kiinnityksen Tampereelle, mutta saanut luvan näytellä kauden loppuun Vaasassa.

– Vietettiin iltoja yhdessä. Jotain samaa hengenheimolaisuutta siinä löytyi, Lindholm kertoo.

Välillä kaksikon yhteydenpito on ollut tiiviimpää, välillä toisesta ei ole kuulunut mitään moneen kuukauteen.

– Minulle ystävyyden mitta on se, että ajalla ei ole mitään merkitystä. Seuraavan kerran kun tavataan, juttu jatkuu siitä, mihin se on viimeksi jäänyt, Lindholm miettii.

Mieleenpainuvimpiin yhteisiin kokemuksiin kuuluu kesä -86, jolloin Lindholm haastoi Heiskasen mukaan Saimaalle. Siellä odottivat kaveriporukka ja vene, jolla he kiersivät paikasta toiseen esittämässä toriteatteria. Palkan he keräsivät maahan asetetulla lakilla.

Toreilla, uimarannoilla, vankilassa ja ravintolassa tehtyjä esityksiä kertyi kesän aikana yhteensä 32.

– Edelleenkin tähän mennessä tästä työstä hienoin saamani palkka oli Joensuun torilla 1. heinäkuuta, kun esitimme Kaunista Veeraa. Veimme ensimmäisen hatullisen pankkiin, ja siinä oli 712 markkaa. Se oli siihen maailman aikaan aivan tolkuton määrä rahaa, Lindholm muistelee.

Tom Lindholm

Syntynyt 16. lokakuuta 1958 Helsingissä.

Näytellyt vuodesta 1978 lähtien.

Asunut Tampereella vuodesta 1985. Asuu ydinkeskustassa.

Esiintyy 14. elokuuta asti Pyynikin kesäteatterissa Tohvelinsankarin rouva -näytelmässä.

Vapaa-ajallaan mielellään oleilee, kävelee ja pyöräilee ympäri Tamperetta.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: