Katja Wallenius on Moreenin ensimmäinen naispuheenjohtaja - Moro - Aamulehti

Katja Wallenius paimentaa kanoja ja pispalalaisia – Hänen työmatkansa on vain 240 metrin pituinen

Pispalan kotiseutuyhdistyksen puheenjohtajan pihapiirin uusi ilo ovat kanat. Niiden touhujen seuraamisesta on paljon huvia. Luultavasti Katja Wallenius ei raaski palauttaa kanoja talveksi Vesilahdelle, koska seuraavana kesänä ei välttämättä saa samoja kanoja uudelleen. Pihapiirissä on kanoille sopiva talvikoti.

Kun kesä on ohi, Katja Wallenius aikoo terävöittää Pispalan Moreenin toimintaa. Paikallisuus on tärkeää kotiseutuyhdistykselle. Omassa elämässään Katja Wallenius on onnistunut yhdistämään työn ja kodin niin, että välimatka lasketaan sadoissa metreissä.

10.6. 13:01 | Päivitetty 15.6. 17:05

Moro, Pispala

Katja Wallenius on onnellisesti pienentänyt elämänpiirinsä niin, että kotoa töihin rakennuskulttuurikeskus Piirulle on 240 metriä.

Pispalan mäellä sisko asuu samalla tontilla ja vanhemmat parin sadan metrin päässä entisessä poliisin talossa.

Lue lisää: Katso video siitä, kuinka Heikki Salo vetää kävelykierroksen ja keikan Pispalassa – Musikanttikierroksille rakettilähtö

– Tämä on sattumaa, mutta on se onneakin, sanoo Katja Wallenius, joka on myös tietoisesti tällaiseen tilanteeseen pyrkinyt.

Hän nauttii työstään Piirun projektipäällikkönä, joka tuli vastaan hienoisena yllätyksenä itsellekin.

Tämän jutun juurisyy on se, että Katja Wallenius on ollut pian vuoden Moreenin puheenjohtaja. Hän on ensimmäinen nainen nuijan varressa tässä vuonna 1969 perustetussa Pispalan puolesta toimivassa yhdistyksessä.

Tilanne tuli eteen aika yllättäen, kun edellinen puheenjohtaja Markku Komulainen muutti nopealla aikataululla Kiteelle.

Kesäkanat todennäköisesti jäävät talveksi, sillä kiintymyssuhde on syntynyt jo reilun viikon aikana ja kanoille on Katja Walleniuksen pihapiirissä sopiva talvikoti.

Mitkä ovat suunnat

Katja Wallenius on enemmän ollut mukana asukasyhdistyksen toiminnassa. Sen puheenjohtajuuden hän jätti, koska vaikka Pispala on rakas, työtä olisi ollut liikaa.

– Jostain syystä asukasyhdistystä on pidetty joissain piireissä edelleen hippihommana. Vastakkainasettelu Moreenin kanssa on turhaa. Kyllä Moreenikin on tehnyt kannanottoja esimerkiksi Pispalan pusikoitumisesta ja kaavoituksesta.

Katja Walleniuksen mielestä syksyllä olisi sen paikka, että Moreeni kirkastaisi toimintastrategiaansa eli miettisi, mihin halutaan keskittyä toiminnassa ja miksi.

Pispala on Katja Walleniuksen mukaan erilainen kaupunginosa – hyvällä tavalla erilainen.

Korona kiristi talouden

Moreeni saa tulonsa Haulitehtaan vuokraamisesta. Rahahana jäi pieneksi noroksi, kun korona lopetti juhlien järjestämisen.

– Häitä siirrettiin vuodella ja kahdella. Varauskalenteri tyhjeni, nyt on pientä piristymisen merkkiä ilmassa, kertoo Katja Wallenius.

Kulut kuitenkin haulitehtaasta juoksivat: sähköt, vesi ja vakuutukset.

Isännöitsijä jouduttiin rahapulassa lomauttamaan.

Talouden paikkaamiseksi Moreenin väki teki haulitehtaan tornin uusimisen yhteydessä jääneistä niiteistä tauluja. Se oli ja on hyvä idea, sillä taulut ovat tehneet kauppansa.

Koronan jalkoihin jäi haulitornin paluun juhlistaminen. Se on pakko toteuttaa.

Katja Wallenius on ihastellut Pispalan muusikkokävelyjä. Hän näki Heikki Salon perehtymässä Tahmelan lähteen tietoihin yhtenä päivänä ennen päivän kävelykierrosta.

– Moreeni voisi tehdä tällaisia kävelyjä. Ne ovat hyödyllisiä ja hauskoja. Yksi aihepiiri olisi tukkitie. Reitin varrella voisi olla tukkilaisia laulamassa tukkilaislauluja ja neitoja heiluttamassa helmojaan. Kotiseutukävelyt ylipäätään ovat hienoja. Näihin meillä olisi osaamista.

– Toisaalta pitää miettiä, onko hyville ideoille tekijöitä.

Kanoja varten aitaa on tiivistetty, jotta ne eivät lähde omille teilleen. Yksi niistä on vähän omapäisempi, mutta kanat ovat laumaeläimiä, joten suurta huolta karkaamisesta ei ole.

Kanat viihdyttävät

Katja Walleniuksen tontilla häärii kolme kanaa. Nimeltään ne ovat Lotta, Saara ja Virtaska. Tosin Katja ei tiedä kuka on kukin.

Aitaa on tiivistetty, jotta kanat eivät karkaa. Tosin kana on laumaeläin, joka mieluusti pysyy pihapiirissä.

Voi olla, että kanat jäävät talveksikin, sillä niille on sopiva tila. Toinen syy on tunnepuoli, kesäystävistä ei kenties raaski luopua. Kanat on otettu Vesilahdelta. Munintaa vielä odotetaan.

– Minä hoidan yhtä osaa pihasta ja sitten minulla on kasvihuone. Voi olla, että vanhempani muuttavat tälle tontille pikkutaloon jossain vaiheessa. Sitten minä perustan ehkä heiltä tyhjilleen jäävään poliisitaloon kahvilan, jossa myydään poliisiaiheisia leivonnaisia ja kaikenlaista rompetta, kaavailee Katja Wallenius.

Pispalan Moreenin historia

Pispalan Moreeni perustettiin Ahjolan salissa 20.5.1969. Jo vuosia oli elänyt suunnitelma perustaa Pispala-seura, joka edustaisi pispalalaisia laaja-alaisesti. Uuden asemakaavan valmistuminen herätti pelkoa vanhan Pispalan ja pispalalaisuuden häviämisestä. Tarvittiin kotiseutuyhdistys, joka toisaalta olisi kaikkea Pispalaan liittyvää vaaliva, mutta tarpeen vaatiessa myös kantaaottava järjestö.

Nimeksi päätettiin Pispalan Moreeni. Lauri Viidan pääteoksen nimellä on symbolinen merkitys. Siinä kuvatut ihmiset ovat yhteiskunnan perusainesta, moreenia. Perustettava yhdistys kutsui nyt heitä ja heidän jälkeläisiään yhteen vaalimaan kotiseutunsa menneisyyttä, tekemään Pispalaa tunnetuksi sekä edistämään yhteenkuuluvuuden tunnetta ja viihtyvyyttä Pispalan asukkaiden keskuudessa. Pispalan Moreeni ry merkittiin yhdistysrekisteriin 4.11.1969. Suomen Kotiseutuliittoon yhdistys liittyi 21.1.1981.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Lue myös: