Amurin uudessa vaakunassa on tiikeri, Armonkalliolla ristejä ja Velaatassa maitolaituri: Kerro mielipiteesi Moron kyselyssä - Moro - Aamulehti

Amurin uudessa vaakunassa on tiikeri, Armonkalliolla ristejä ja Velaatassa maitolaituri: Kerro mielipiteesi Moron kyselyssä

Arttu Rintanen otti haasteen vastaan, joten Tampereen kaupunginosat saivat ikiomat vaakunat. Ne noudattavat historiallisia värejä.

Amurin ja Armonkallion vaakunat näyttävät tältä. Katso Moron jutusta kaikki Tampereen kaupunginosien uudet vaakunat ja kerro kyselyssä mielipiteesi.

28.4. 7:00 | Päivitetty 30.4. 11:31

Moro, Siperia

Aloitetaan tämä juttu aalla eli Amurilla. Sen upouudessa vaakunassa on joki, vasara ja vaakuna. Väreinä on punainen ja keltainen.

– Ne tulevat nykyisen Tampereen vaakunan väreistä. Amuri sai nimensä Venäjän kaukoidässä olevan Amur-joen mukaan ja siellä elää myös amurintiikereitä. Lisäksi Amurissa asui paljon Finlaysonin työntekijöitä, kertoo vaakunat suunnitellut tamperelainen Arttu Rintanen.

Läntisen alueen värit tulevat Satakunnan vaakunoista, itäiset Hämeestä sekä Aitolahti ja Teisko kuntien vaakunoista.

Tässä Teiskon liitosalueiden uudet vaakunat.

Rintanen kertoo nettisivuillaan, että on 25-vuotias tamperelainen yhteiskuntatieteiden maisteri ja työskentelee verkkotoimittajana ja europarlamenttiharjoittelijana. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa graafiseen suunnittelun kevytyrittäjänä sekä opiskellut valtio-oppia Skotlannissa ja Tampereella.

– Olen aina ollut kiinnostunut graafisesta suunnittelusta ja tein esimerkiksi entiselle ainejärjestölleni vaakunan, sinettejä ja haalarimerkkejä. Myös valtio-opin opintojen kautta kiinnostuin yhä enemmän kaikista valtiollisista ja kunnallisista symboleista ja heraldiikasta sekä vaakunoista ja lipuista.

Mielenkiintoinen haaste

Mistä tuli idea suunnitella Tampereen kaupunginosille vaakunat?

– Twitterissä huomasin, että joku tyyppi oli tehnyt Joensuun kaupunginosille vaakunat ja siitä se sitten lähti. Tämä vaikutti mielenkiintoiselta haasteelta, vaikka loppujen lopuksi nämä syntyivät aika nopeasti.

Rintanen perehtyi kaupunginosien historiaan ja ideoi vaakunat. Varsinainen tekeminen tietokoneella oli nopeaa.

– Olisi mahtavaa, jos ihmiset ja kaupunginosien yhdistykset ottaisivat näitä käyttöön.

Katso alta kaikki vaakunat ja kommentoi ainakin oman kaupunginosasi vaakunaa Moron kyselyssä.

Lue täältä kaikki vaakunaselitykset

VANHA TAMPERE

Amuri:

Punaisessa kentässä aaltokoroinen tyviö, josta nousee vasaraa pitelevä mustaraitainen amurintiikeri, kaikki kultaa.

Aaltokorosta nouseva amurintiikeri kuvaa Amur-jokea ja Venäjän kaukoitää, josta alue on saanut nimensä.

---

Armonkallio:

Kilpi alaisen harjakoron jakama punaiseen ja kultaiseen kenttään; yläkentässä viisi kultaista ristiä, alakentässä punainen liekkikoroinen tyviö.

Harjakoro viittaa alueen sijaintiin kalliolla, liekkikoro taas alueella asuneisiin teollisuustyöläisiin ja alueen 1800-luvulla tuhonneeseen tulipaloon. Viisi ristiä kuvaavat viittä armon vuotta, jonka aikana alueelle Kyttälästä muuttaneiden ei tarvinnut maksaa vuokraa.

---

Finlayson:

Kultaisessa kentässä punainen liljakoroinen aitaus, jossa punainen ratas.

Liljakoroinen aitaus on otettu Skotlannin vaakunasta, joka taas viittaa Finlaysonin perustajan James Finlaysonin kotimaahan. Ratas kuvaa teollisuutta.

---

Hatanpää:

Punaisessa kentässä kolme kultaista poijua aseteltuna 2 + 1.

Kolme poijua tulevat Boijen suvun vaakunasta, joka omisti aikoinaan Hatanpään kartanon.

---

Härmälä:

Punaisessa kentässä kultainen Demoiselle-lentokone, jonka yläpuolella kultainen aaltokoroinen lakio.

Aaltokoroinen lakio kuvaa alueen sijaintia Pyhäjärven rannalla, Demoiselle-lentokone taas alueen ilmailuhistoriaa ja erityisesti Härmälässä tapahtunutta Suomen ensimmäistä lentoyritystä, joka tehtiin kyseisellä koneella.

---

Järvensivu:

Kultaisessa kentässä punainen ankka, jonka yläpuolella kultainen sahakoroinen lakio ja alapuolella aaltokoroinen tyviö.

Aaltolakio ja ankka viittaavat Iidesjärveen, hammaskoroinen lakio taas alueen pientaloasutukseen.

---

Kaakinmaa:

Kultaisessa kentässä punainen paalu, jonka vasemmalla puolella punainen ruoska ja oikealla puolella punainen vasara.

Vasara viittaa alueen vanhaan teollisuuteen, ruoska taas häpeäkaakinpaaluun, josta alue saa nimensä. Paalu kuvaa sekä häpeäpaalua että Klingendahlin tehtaan piippua.

---

Kaleva:

Punaisessa tiilikuvioisessa kentässä kultainen haaruristi.

Haaruristi kuvaa Itsenäisyydenkadun, Teiskontien ja Sammonkadun risteystä, tiilikuvio alueella ennen nykyisen rakennuskannan rakentamista sijainneita tiilitehtaita.

---

Kyttälä:

Punaisessa kentässä aaltokoroinen vasen pieli jossa nuolen lävistämä veturinpyörä, kaikki kultaa.

Aaltokoroinen pieli kuvaa Tammerkoskea, nuoli viittaa alueen alkuperäiseen jousiampujaa tarkoittavaan nimeen ja veturinpyörä kuvaa rautatien merkitystä alueen kehitykselle.

---

Lapinniemi:

Punaisessa kentässä kaksi kultaista männynkäpyä sekä aaltokoroinen kultainen kärki, jossa punainen olkapäällä nuijaa pitelevä villimies, jonka otsan ja vyötäisten ympärillä vihreä seppele.

Aaltokoroinen kärki kuvaa alueen sijaintia Näsijärven ympäröimänä, villimies on otettu Lapin maakunnan vaakunasta ja kuvaa vanhaa lappalaisasutusta, josta nimen uskotaan tulevan. Kaksi käpyä viittaa alueeseen kuuluvaan Käpylän kaupunginosaan.

---

Nekala:

Kultaisessa kentässä musta alasin josta nousee punainen lieska, jonka yläpuolella punainen lakio jossa kultainen tähti.

Tähti viittaa alueen vahvaan vasemmistolaiseen äänestysperinteeseen; Suomalaisessa heraldiikassa tähdet ovat aina kuusisakaraisia. Liekehtivä alasin viittaa taas alueen teollisuuteen.

---

Petsamo:

Punaisessa kentässä alakkain kolme halkaistua turskaa.

Kolme halkaistua turskaa on otettu Petsamon läänin vanhasta vaakunasta, josta alue on saanut nimensä.

---

Pyynikki:

Punaisessa kentässä polviorsi, jonka alapuolella mänty, kaikki kultaa.

Mänty viittaa alueen luontoon, polviorsi taas Pyynikinharjun korkeaan harjanteeseen. Polviorsi muistuttaa myös kreikkalaista lambda-kirjainta, jota spartalaiset käyttivät kilvissään Thermopylaen taistelussa. Pyynikillä on lukuisia taistelun mukaan nimettyjä paikkoja, kuten Thermopyleen sola ja Thermopyleen kenttä.

---

Rantaperkiö:

Kultaisessa kentässä kolme punaista, yläreunaltaan aaltokoroista hirttä.

Yläpuolelta aaltokoroiset palkit viittaavat alueen nimeen. Perkiö tarkoittaa rantaniitystä kuokittua ja ojitettua peltomaata, ja aalloista tasaisiksi muuttuvat palkit kuvaavat tätä.

---

Ratina:

Kultaisessa kentässä punaisen reunuksen ympäröimä punainen liekki.

Punainen reunus kuvaa Ratinan stadionin rataa ja viittaa alueen urheiluhistoriaan, liekki sekä stadionin soihtua että alueen vanhaa sähkövoimalaitosta.

---

Tammela:

Kultaisessa kentässä liekkikoroisesta tyviöstä nouseva tammi, kaikki punaista.

Tammi viittaa alueen nimeen, liekkikoro taas alueen historiaan. Tammela tuhoutui pahoin sisällissodassa, ja iso osa alueesta paloi kokonaan. Lisäksi liekkikoro kuvaa alueella sijainnutta teollisuutta.

---

Tampella:

Punaisessa kentässä aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kaksi ja alapuolella yksi puuvillan kuituhaituva. Kaikki kultaa, paitsi kuituhaituvien kukinnat hopeaa.

Aaltokoroinen palkki viittaa Tammerkoskeen, puuvilla taas alueella sijainneeseen tekstiiliteollisuuteen.

---

Tulli:

Punaisessa kentässä kaksi joonialaisen pylvään ympäri kapuavaa käärmettä, kaikki kultaa.

Kilvessä on merkuriuksen sauva, josta siivet ja pää on korvattu joonialaisella pylväällä. Merkuriuksen sauva on kaupankäynnin symboli, joka kuvaa alueella sijainneita varastoja ja makasiineja. Pylväs viittaa taas yliopiston keskustakampukseen.

---

Viinikka:

Kultaisessa kentässä punainen kumokärki, jossa kultainen pellavankukka.

Kilvessä on pellavankukka, joka kuvaa alueelle 1700-luvulla perustettua kehruukoulua ja pellavankutomoa, jotka ehtivät toimia vain muutaman vuoden ennen niiden lakkauttamista. Kumokärki viittaa taas alueen nimeen.

---

ITÄISET LIITOSALUEET

Annala:

Punaisessa kentässä hopeakärki, jossa punainen apilanlehti.

Apila kuvaa alueen luontoa sekä alueen alkuperäistä luonnetta Kaukajärven kolmantena rakennusvaiheena, kärki viittaa taas alueen nimeen.

---

Atala:

Punaisessa kentässä hopeinen hammasratas.

Hammasratas viittaa rattaita valmistaneeseen Atan tehtaaseen, josta alue on saanut nimensä.

---

Hakametsä:

Hopeisessa kentässä punainen kaarilakio, jonka alapuolella ristikkäin kaksi punaista jääkiekkomailaa..

Jääkiekkomailat viittaavat alueen jääkiekkohistoriaan, kaarilakio taas Suomen ensimmäisen jäähallin katon muotoon.

---

Hallila:

Punaisessa kentässä kaksi hopeista, alareunaltaan havukoroista ja yläreunaltaan hammaskoroista hirttä.

Hammas- ja havukoroiset hirret viittaavat alueen luontoon ja pientaloasutukseen.

---

Hervanta:

Sakarakorokatkoisen kilven hopeisessa yläkentässä punainen avattu kirja, punaisessa alakentässä hopeinen hammasratas.

Sakarakoro viittaa alueen varsin kuutomaiseen betoniarkkitehtuuriin, kirja ja hammasratas sekä entiseen teknilliseen yliopistoon että alueen teknologiateollisuuteen.

---

Kaukajärvi:

Punaisessa kilvessä aaltokoroinen paalu, jonka molemmilla puolella hopeiset lyhteet, kaikki hopeaa.

Aaltokoroinen paalu viittaa Kaukajärveen, kaksi vehnälyhdettä taas Kaukajärven ja Haiharan kartanoihin, joiden maille uusi asuinalue rakennettiin 60-70 –luvuilla.

---

Kissanmaa:

Hopeisessa kilvessä punainen tyviö, jonka yläpuolella istuva musta kissa.

Punaisen kentän päällä seisova kissa viittaa suoraan alueen nimeen.

---

Koivistonkylä:

Hopea-punahalkoisessa kilvessä punahopeakatkoinen koivunlehti.

Koivunlehti viittaa alueen nimeen, jaettu kenttä taas alueen sijaintiin pohjois-eteläsuuntaisten liikenneväylien varrella.

---

Korkinmäki:

Punaisessa kentässä hopeinen kaarikoroinen kärki, jossa punainen kuusenhavu.

Kaarikoroinen kärki viittaa alueen mäkisyyteen, kuusenoksa taas alueen eteläpuolella sijaitseviin havumetsiin.

---

Leinola:

Punaisessa kentässä hopeinen kolmoisvuori, jonka yläpuolella ristikkäin mustat marsalkansauvat, joiden päät kultaa..

Marsalkansauvat viittaavat Mannerheimin patsaaseen, kolmoisvuori taas sen sijaintiin Mannerheiminkalliolla.

---

Linnainmaa:

Hopeisessa kentässä punainen torni.

Punainen torni on suora viittaus alueen nimeen.

---

Lukonmäki:

Punaisessa kentässä hopeinen kaarityviö, jonka yläpuolella kaksi avainta ristikkäin.

Kaarikoroinen tyviö ja kaksi avainta ovat suora viittaus alueen nimeen.

---

Messukylä:

Hopeisessa, punatyviöisessä kentässä hopeinen kivikirkko, jossa musta katto.

Vanha kirkko kuvaa Messukylän asemaa vanhana itsenäisenä kappeliseurakuntana ja kuntana.

---

Multisilta:

Hopeisessa kentässä reunasta reunaan ulottuva yksikaarinen silta, jonka yläpuolella kolme männynkäpyä, kaikki punaista.

Silta on suora viittaus alueen nimeen, kolme käpyä taas kuvaavat alueen luontoa ja ovat viittaus Hatanpään kolmepoijuiseen vaakunaan, jonka kartanon mailla Multisilta sijaitsee.

---

Muotiala:

Hopeisessa kentässä paaluittain kolme punaista vehnäntähkää.

Vehnäntähkät viittaavat sekä alueella sijaitsevaan siirtolapuutarhaan että kolmeen taloon, jotka sijaitsivat alueella ennen nykyisen kaupunginosan rakentamista.

---

Pappila:

Punaisessa kentässä hopeinen apilaristi..

Apilaristi on suora viittaus alueen nimeen.

---

Peltolammi:

Hopeisessa kentässä hirsittäin asetettu postitorvi kahden aaltokoroisen hopeahirren välissä, kaikki punaista.

Aaltokoroiset palkit viittaavat alueen nimeen, postitorvi viittaa taas siihen, että alueen rakentamisen rahoitti vanha Postipankki.

---

Rautaharkko:

Punaisessa kentässä raudanmerkki, jonka yläpuolella kaateinen kaarilakio, kaikki hopeaa.

Raudan symboli sekä kaarilakio viittaavat alueen nimeen: Harkko tulee vanhasta notkelmaa tarkoittavasta sanasta orko, jota kaarilakio kuvaa.

---

Ristinarkku:

Punaisessa kentässä hopeinen vinoristi, jonka keskellä punainen myllynkivi.

Risti viittaa alueen nimeen ja kuvaa merkittävien teiden risteystä alueella. Myllynkivi viittaa alueella ennen sijainneeseen myllyyn.

---

Ruotula:

Havukoroisesen hopea-punahalkoisen kentän oikeassa kolkassa punainen mantovanristi.

Havukoro viittaa alueen luonnonläheisyyteen, mantovan- eli jääkäriristi taas alueen nimeen; ruotu oli usean talon ryhmä, joiden tehtävä oli varustaa yksi sotilas.

---

Sarankulma:

Punaisessa kentässä kolme hopeista yksipolvekkeista salamaa vierekkäin, jonka yläpuolella lohenpyrstökoroinen lakio.

Sekä salamat että lohenpyrstökoro, joka nimestään huolimatta kuvaa puutöissä käytettyä liitosta, viittaavat alueen teollisuuteen.

---

Takahuhti:

Hopeisessa kentässä risti, jonka oikeassa kolkassa hannunvaakuna, kaikki punaisia.

Punainen risti, jota kutsutaan myös Pyhän Yrjön ristiksi, viittaa Takahuhdin keskuksena toimineeseen Irjalan kylään. Kylä on saanut nimensä Irjainen-nimisestä maanomistajasta, joka palautuu Pyhään Yrjöön viitanneeseen nimeen Yrjänä. Hannunvaakuna viittaa alueen vanhaan asutukseen, jota on ollut jo rautakaudelta lähtien.

---

Turtola:

Puna-hopeahalkoisessa kentässä hopeapunahalkoinen hevosenkenkä.

Hevosenkenkä viittaa vanhaan Turtolan ratsutilaan eli rustholliin, kahtia jaettu kenttä taas Hervannan valtaväylään ja pohjois-etelä –suuntaisiin liikenneyhteyksiin.

Vehmainen:

Hopeisessa kentässä punainen hirsi, jossa hopeinen viikatteenterä.

Sirpinterä viittaa epäsuorasti alueen nimeen ja siellä sijainneisiin peltoihin. Hirsi viittaa taas itä-länsi –suuntaisiin kulkuyhteyksiin, kuten rautatiehen ja Suoramantiehen.

Veisu:

Hopeisessa kentässä nouseva punainen lehmä, jonka kaulassa hopeinen nauha jossa kultainen lehmänkello, pidellen sorkissaan punaista lyyraa.

Lehmä viittaa alueella harjoitettuun maatalouteen ja Ahlmanin opistoon, lyyra taas viittaa alueen nimeen ja siellä sijainneisiin musiikin mukaan nimettyihin maatiloihin.

Viiala:

Hopeisessa kentässä ristikkäin punainen vasara ja nuija.

Nuija ja vasara viittaavat alueen tiennimistöön, jotka on nimetty erilaisten työkalujen mukaan.

Vuores:

Hopeakentässä punainen, kaateinen polviorsi.

Polviorsi viittaa sekä alueen nimeen että sen sijaintiin Tampereen eteläosassa. Samalla yksinkertaistettu muoto kuvaa sitä, että alue on yksi Tampereen uusimpia kaupunginosia.

---

LÄNTISET LIITOSALUEET

Epilä:

Liekkikoroisessa kulta-sinikatkoisessa kentässä sinikultakatkoinen tehtaanpiippu.

Savupiippu kuvaa Epilässä ollutta teollisuutta, liekkikoro viittaa lisäksi alueella sisällissodan aikana käytyihin taisteluihin.

---

Haukiluoma:

Sinisessä kentässä havukoroinen hirsi jossa hauki, kaikki kultaa.

Havukoro viittaa alueen luontoon, hauki taas on suora viittaus alueen nimeen.

---

Hyhky:

Kultaisessa kentässä hirren yhdistämät siniset kaaripielen, saatteena ylä- ja alapuolella kaksi kruunua, kaikki sinisiä

Kaksi pielikaarta kuvaavat Hyhkyn sijaintia kapealla kannaksella Näsijärven ja Pyhäjärven välissä, palkki niiden välissä taas uittotunnelia. Kruunut viittaavat Hyhkyn asemaan vanhana käräjäpaikkana ja alueen keskuksena.

---

Ikuri:

Kultaisessa kentässä aaltokoroinen vastapalkki, jossa alatusten kolme kultaemiöistä valkovuokkoa.

Aaltokoroinen palkki viittaa alueen läpi kulkevaan Myllypuroon, valkovuokot taas alueen lehtomaiseen luontoon.

---

Kaarila:

Sinisessä kentässä kultainen, alainen, aaltokoroinen hirsi, jonka yläpuolella kahden tammenlehvän välissä rengas, kaikki kultaa.

Aaltokoroinen hirsi kuvaa alueen läheisyyttä Pyhäjärven rannalla, tammenlehvät alueen luontoa ja paikalla aikoinaan sijainnutta kasvitieteellistä puutarhaa. Keskellä on pelkistetty tuomarinympyrä, joka viittaa Sopimuskivellä käytyihin käräjiin.

---

Kalkku:

Lehmuskoroisen kulta-sinikatkoisen kentän yläreunassa kaksi sinistä mökkiä vierekkäin, alakentässä yksi kultainen mökki.

Lehmuskoro viittaa alueen läpi kulkevan Myllypuron lehtoluontoon, kolme mökkiä taas kolmeen alueella sijainneeseen Pitkäniemen puustellin torppaan.

---

Lamminpää:

Kultakentässä yläreunaltaan turkiskoroinen ja alareunaltaan aaltokoroinen sininen hirsi.

Aaltokoro viittaa sekä alueen nimeen että läheiseen Tohloppiin, turkiskoro taas alueen asemaan vanhana Hyhkyn kylän takamaana.

---

Lentävänniemi:

Kultaisessa kentässä vene uimassa aaltokoroisen tyviön päällä, jonka yläpuolella risti, kaikki kultaa.

Vene kuvaa alueen sijaintia Näsijärven rannalla sekä alueen kadunnimistöä. Risti viittaa Ylöjärveen, johon alue kuului vuoteen 1950 asti.

Lielahti:

Kulta-sinikatkoisen kentän yläreunassa viisi sinistä irtoriukua aseteltuna 2+1+2, alakentässä kultaisen aaltokoroisen tyviön päällä uiva hopeinen joutsen, jonka nokka kultainen ja nokkakyhmy musta.

Joutsen ja kilven asettelu pohjautuvat Nottbeckin suvun vaakunaan, joka omisti aikoinaan Lielahden kartanon. Siniset palkit kuvaavat tukkeja ja viittaavat alueella sijainneeseen sellutehtaaseen ja tukinuittoon.

---

Niemi:

Kilpi sahakoroisesti kaksilohkoinen, kultasininen, kussakin kentässä vuorovärinen risti.

Ristit viittaavat Ylöjärveen, johon alue kuului vuoteen 1950 asti sekä Niemen tilaan, joka muodostui kuin kaksi pienempää tilaa yhdistettiin vuonna 1840. Sahakoro viittaa alueella sijainneeseen sahaan, jonka mukaan monet alueen kadut on nimetty.

---

Pispala:

Kultaisten pielten rajoittamassa sinisessä kentässä kultainen haulitorni, jonka katto hopeinen.

Paalu kuvaa Pispalan sijaintia kahden järven välissä, haulitorni kuvaa taas alueen tunnettua maamerkkiä.

---

Pohtola:

Sinisessä kentässä kultainen, kaksikahvainen kannu.

Astia on otettu von Knorring –suvun vaakunasta, joka omisti Pohtolan tilan 1800-luvulla.

---

Rahola:

Kultaisessa kentässä sininen oravannahkakuvio, jonka päällä musta sakaraharjainen muuri.

Oravannahkakuvio tulee Raholan alkuperäisestä nimestä, joka viittaa oravannahkaa tarkoittaneeseen sanaan raha. Muuri tulee Wrangelin suvun vaakunasta, jolle Raholan kylän kolme taloa lahjoitettiin 1690-luvulla.

---

Ryydynpohja:

Kultaisessa kentässä sininen, punavaruksinen kukko, pidellen kynsissään punaista ruohotukkoa.

Kukko viittaa alueella sijainneeseen Kukkolan tilaan, kukon pitelemä ruohontukko viittaa rytiin eli järviruokoon tai kosteikkoniittyyn, josta alue saa nimensä.

Santalahti:

Aaltokorokatkoisen kilven kultaisessa yläkentässä sininen liekki, sinisessä ristikkäin kaksi vasaraa.

Aaltokoro kuvaa sijaintia Näsijärven rannalla, vasarat alueen vanhaa teollisuutta ja liekki alueella sijainnutta vanhaa tulitikkutehdasta.

---

Tahmela:

Kultaisessa kentässä alainen aaltokoroinen hirsi, josta nousee kaksipäinen vesisuihku, kaikki sinistä.

Lähde ja aaltokoro viittaavat Pyhäjärven läheisyyteen sekä Tammelan lähteeseen, josta iso osa alueen väestöstä sai käyttövetensä vielä 60-luvulla.

---

Tesoma:

Kultaisessa kentässä yläreunaltaan sakarakoroinen ja alareunaltaan kaarikoroinen sininen hirsi, jossa vierekkäin kolme kultaista tesmayrtin kukkaa, saatteena alapuolella sininen risti.

Sakarakoro viittaa alueen betoniarkkitehtuuriin, kolme tesmayrtin kukkaa alueen nimeen ja kaarikoro sekä risti viereiseen Ristimäen alueeseen.

---

Villilä:

Sinisessä kentässä yläinen, yläreunaltaan linnakekoroinen hirsi, jonka alapuolella vesilehvä, kaikki kultaa.

Linnakekoro viittaa ensimmäisen maailmansodan aikana alueella suoritettuihin linnoitustöihin, vesililja taas Pyhäjärven läheisyyteen.

---

AITOLAHDEN LIITOSALUEET

Aitoniemi:

Kulta-punakatkoisen kilven yläkentässä kolme punaista kruunua aseteltuna 2 + 1, alakentässä musta vene.

Kruunut viittaavat kolmeen tilaan, jotka sijaitsivat alueella vuoden 1540 maarekisterin mukaan. Ne viittaavat myös alueen huviloiden suomenruotsalaiseen omistukseen. Vene viittaa alueen matkustustapaa, jolla alueelta on aikoinaan matkattu Tampereelle.

---

Olkahinen:

Punakultainen kilpi aaltokoroisesti lohkoinen, yläkentässä kolme punaista ruusua, alakentässä musta katkennut miekka.

Katkennut miekka viittaa alueella sijaitsevan Maurinkylän historiaan; alueella asunut Väinö Hyppönen antoi osan tilastaan siirtoväen asutettavaksi, kunhan alue nimettäisiin hänen rintamalla kuolleen poikansa Mauri Hyppösen mukaan. Kolme ruusua viittaavat Maurin sotilasarvoon.

---

Tasanne:

Punakultaisessa kuusikorokatkoisessa kilvessä musta tyviö.

Kuusikoro kuvaa alueen luontoa, kilven tasainen alempi osa on taas suora viittaus alueen nimeen.

---

Sorila:

Punaisessa kentässä aaltokoroinen kultahirsi, jossa kolme mustaa, soikeaa, kyljiltään sisäänpäin kaartuvaa rengasta.

Entinen Aitolahden kunnan vaakuna, jonka hallinnollinen keskus Sorila oli.

---

Kämmenniemi:

Vihreässä kentässä hopeinen Antoniuksen ristin muotoinen muurin siderauta.

Entinen Teiskon kunnan vaakuna, jonka hallinnollinen keskus Kämmenniemi oli.

---

Terälahti:

Vihreässä kentässä yläinen, yläinen, yläreunaltaan kaarikoroinen hirsi, jonka alapuolella myllynpyörä, kaikki hopeaa

Kaarilakio viittaa suoraan alueen nimeen, myllynpyörä taas kuvaa Terälahdessa sijainnutta myllyä ja sahaa.

---

Velaatta:

Hopeisessa kentässä vihreä maitolaituri.

Maitolaituri viittaa Velaatassa sijaitsevaan Suomen ainoaan maitolaiturimuseoon, sekä myös alueen syrjäiseen sijaintiin.

Osallistu viikon kysymys -kisan arvontaan täältä.

Vaakunaselitykset ovat vaakunoiden tekijän Arttu Rintasen käsialaa.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut