Terttu Nordström innostui selvittämään isoäitinsä vanhan peltikuvan tarinaa - Moro - Aamulehti

Terttu Nordström innostui selvittämään isoäitinsä vanhan peltikuvan tarinaa – paljastui, että kuva on niin sanottu ferrotyyppi

Terttu Norström otti selvää isoäitinsä Amanda Granlundin potretista. Paljastui, että se on niin sanottu ferrotyyppi. Kuva valotettiin suoraan metallilevylle, joten siitä ei voinut vedostaa useita kopioita eli jokainen ferrotyyppikuva on uniikki.

Terttu Nordström innostui ottamaan selvää isoäitinsä valokuvasta. Vapriikin kuva-arkistosta arveltiin, että nämä olisivat niin sanottua ferrotyyppiä.

17.4.2021 8:53

Moro, Teisko

Terttu Nordströmillä on kaksi peltikuvaa, ja häntä alkoi kiinnostaa niiden valokuvaustekniikka.

– Toisessa niissä on isoäitini, joka on syntynyt vuonna 1878. Amanda Granlund, isoäitini, ei tietääkseni ollut koskaan töissä, vaan synnytti lapsia – paljon lapsia. Niin siihen aikaan oli tapana. Vaikka ei olisi ollut lapsia, niin sitten nainen oli kotona hoivaamassa miestään. Toisessa kuvassa saattavat olla äitini ja tätini, mutta en saa niistä selvää.

Terttu Nordström otti asiassa yhteyttä toimitukseen, koska hän innostui jutusta, jossa kerrottiin Tampereen vanhimmasta valokuvasta.

– Vapriikin kuva-arkistosta arveltiin, että peltikuvani olisivat niin sanottuja ferrotyyppiä. Niitä tehtiin 1850–1930. Kuvia ei ollut mahdollista valmistaa kopioitaviksi, vaan olivat uniikkeja. Sain myöskin vinkin tutkia aihetta Valokuvataiteen museon nettisivuilta, kertoo Terttu Nordström.

Peltikuvat ovat kooltaan 5,8 senttiä kertaa 7,4 senttiä ja vuosien aikana kuvat ovat kärsineet laadullisesti.

– Kuvien ottohetkestä vaatteiden perusteella sanoisin, että ovat 1900-luvun puolella otettuja ei niinkään 1890-luvulla.

Kuvia on vain yksi ainoa, sillä kuva valotettiin suoraan metallilevylle.

Markkinakuvia

Valokuvataiteen museon sivuilta löytyi tietoa ferrotyypeistä. Kuva on valmistettu ferrotypiaksi kutsutulla menetelmällä, joka oli erityisesti markkinoilla ja toreilla kiertävien valokuvaajien käyttämä, suosittu ja suhteellisen nopea sekä edullinen. Kuva valotettiin suoraan metallilevylle, joten siitä ei voinut vedostaa useita kopioita eli jokainen ferrotyyppikuva on uniikki.

Menetelmä oli suosiossa pitkään, 1800-luvun loppupuoliskolta jopa 1930-luvulle, mutta kuvan henkilöiden vaatteiden perusteella ajoitusta voidaan rajata. Vaatteet viittaavat mielestäni 1890-luvulle.

Terttu Nordström on aika varma, että isoäidin kuva on otettu Oulussa, koska ei siihen aikaan matkusteltu.

– Siihen aikaan oli reppu selässään kulkevia valokuvaajia. Minä tulkitsen kuvaa niin, että se on otettu ulkona. Ennen vanhaan oli tapana käydä valokuvaamossa otattamassa potretteja, nyt meillä on näitä puhelimella otettuja kuvia.

Peltikuva on todennäköisesti otettu ulkona.

Arkeologiaa

Terttu Nordström on kiinnostunut arkeologiasta ja hän opastaa Reuharinniemen lapinraunioilla.

– Lapinraunioilla vieraili paljon opastettavia ennen opastaulun pystyttämistä vuonna 2015. Sen jälkeen opastuspyynnöt ovat vähentyneet. Paikka on Näsijärven ympäröimä kaunis niemeke. Rautakautiset ihmiset ovat valinneet hautapaikaksi upean paikan. Alueella on ainakin kaksi hautaröykkiötä, joista isompi on tutkittu 1999.

Artikkeliin liittyviä aiheita

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut