Epe ei halunnut kipata elämänhistoriaansa kaatopaikalle – Museo on ilahtunut monipuolisesta ja hienosta lahjoituksesta, joka kertoo suomalaisesta musiikkikulttuurista

On väärinkäsitys, että museoon kuuluvan esineen pitää olla hopeaa tai kultaa taikka yli sata vuotta vanha. Esineet jäävät kylmäksi, jos niillä ei ole tarinaa. Kokoelmapäällikkö Teemu Ahola aikookin haastatella Epe Heleniusta, jotta on, mitä kertoa esineistä.

Epe Helenius (oik.) lahjoitti elämän työtään museolle. Kokoelmapäällikkö Teemu Ahola arvostaa tätä lahjoitusta, koska se on monipuolinen. Yksi ikoninen esine, joka on nyt museon tallessa, on Epes-liikkeen kyltti Kyttälästä. Se on tamperelaisille sangen tuttu näky katukuvassa.

1.4.2021 8:00 | Päivitetty 5.4.2021 16:36

Moro, Rusko

Tuollaista en ole ikinä nähnytkään! Vapriikin museokeskuksen kokoelmakeskuksen koulutusluokan pitkällä pöydällä on vihertävä muovikassi. Se on levyliike Epesin ensimmäinen pussukka.

Se ja valtava määrä rock-musiikin historiaa ja Poko Recordsin elämäntarinaa on tallessa täällä, koska Epe Helenius halusi ne hyvään talteen, eikä kaatopaikalle.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan
Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut