Moro, Ratikkareitti
Ratikkareitin merkintöjä ja ratkaisuja ei vielä ole myöhäistä parantaa. Tämä selvisi Moron autoreissulla kiskojen liepeillä.
Ratikkakiskoille juuttuneet henkilöautot olivat Moron viime viikon ylivoimaisesti luetuin juttu, joten lähdimme Moron liikennetohtorin Arto Grönroosin kanssa vielä katsomaan, olisiko jotain neuvoja löydettävissä Moron sivuilla jaettavaksi.
Kaikkein vaarallisimpana paikkana liikennetohtori pitää Hervannan valtaväylällä Turtolan ramppien risteystä. Taksi ja ratikka kolaroivat paikalla tammikuussa, onneksi henkilövahingoilta vältyttiin.
– Tämä on julma paikka sitten kun alkaa tapahtua. Liukkauden tunnistaminen on kuljettajilla kärsinyt inflaation, kun luotetaan liikaa auton elektroniikkaan. Tässä tullaan kaksille raitiotiekiskoille alamäkeen oikealla kaartavaa mutkaa ja mielessä on jo kiihdytyskaista, jotta pääsee mahdollisimman sujuvasti liittymään valtaväylän liikenteeseen.
Tämä on Moron liikennetohtorin mielestä ratikkareitin vaarallisin risteys eli Hervannan valtaväylän ja Turtolan ramppien risteys. Tässä jo kolahti kerran. Tohtori esittää, että tähän tulisi asentaa pätkä lämmitettävää asvalttia, jotteivät autot luisuisi alamäkeen ratikkakiskoille.
Pitääkö kolahtaa?
Grönroos pelkää, että etenkin liukkailla keleillä autoja luisuu kiskoille, kun paikalle tullaan liian varomattomasti ja ratikkavalo syttyy yllättäen.
– Ratikoita menee kahteen suuntaan 7,5 minuutin välein. Kun tiedetään, että on vaaran paikka, niin pitäisi ennakoida ja tehdä jotain, ennen kuin kolahtaa pahasti.
Grönroos esittää, että alamäkeen tehdään osuus lämmitettävää asvalttia.
– Ei se voi olla ratikkaurakassa kohtuuton kustannus. Esitin sitä jo kesällä, kun selvisi, ettei tähän tule puomeja. Ne olisivat hyvä visuaalinen hätkähdyttäjä autoilijoille.
Taustalla näkyville Sammonkadun kiskoille on eksytty ja juututtu. Arto Grönroos pohtii, auttaisiko taustalla näkyvien kielletty ajosuunta- ja liikenteenjakaja-merkin korostaminen tässäkin risteyksessä.
Ratikka kulkee kevään mittaan yhä useammin. Moron ratikkareissussa vaunuja havaittiin tämän tästä. Kuva on Sarvijaakonkadun ja Rieväkadun risteyksestä.
Keskity ajamiseen
Moron koeajolenkillä kävi selväksi myös se, että ratikkakiskoille on aika helppo eksyä. Tapauksia on kymmeniä muun muassa Asematunnelissa, Teiskontiellä, Sammonkadulla ja Rieväkadulla.
Useissa paikoissa kiskoilta on mahdoton päästä pois muuten kuin peruuttamalla tai jatkamalla kenties pitkänkin matkan kiskoja pitkin, ellei sitä ennen juutu kiinni. Esteenä poistumiselle on sivukaiteita, rotvalleja ja talvella myös lumivalleja.
Lukijan video näyttää, miten autoilija on eksynyt ratikkakiskoille Itsenäisyydenkadulla:
– Ongelmia on tullut vasemmalle kääntyville esimerkiksi Ilmarinkadulta Teiskontielle Taysin suuntaan, mutta myös oikealle kääntyminen vaatii nyt monessa paikassa tavallistakin enemmän tarkkaavaisuutta.
Grönroos uskoo, että moni kiskoille eksynyt autoilija on puuhannut muutakin kuin keskittynyt ajamiseen.
– Yleensä säännön mukaan käännytään oikealle ensimmäisestä liittymästä, mutta ratikkareitillä se ei aina päde. Kun autossa touhutaan nykyään kaikkea muuta esimerkiksi kännykän kanssa, ei tarkkaavaisuutta enää riitä tarpeeksi ajamiseen.
Ratikkakiskoille on varsin helppo vahingossa ajaa etenkin, jos ei keskity täydellisesti uudessa liikenneympäristössä. Reitti oikealle menee kahden lumivallin jälkeen ennen liikennevalopylvästä.
Kierroksellamme pohdittiin myös, että esimerkiksi kielletty ajosuunta -merkkejä voisi hankalissa risteyksissä sijoittaa nykyistä matalammalle, jotta ne erottuisivat ohjaamoon paremmin.
Myös jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden kannattaa opetella ratikkaan liittyvät liikennesäännöt.
Esimerkiksi Hämeenkadulla Sokoksen ja Stockmannin edessä ei enää ole suojateitä, vaan ylityspaikat, joilla jalankulkijat ja pyöräilijät ovat väistämisvelvollisia.
Opettele nämä liikennesäännöt
Ratikka väistää suojatiellä kulkijaa.
Muilla ylityspaikoilla, kuten Sokoksen edessä, jalankulkija väistää ratikkaa ja muuta liikennettä.
Tasa-arvoisessa risteyksessä ratikalla on etuajo-oikeus, joten kuljettajien on syytä totutella vilkaisemaan myös vasemmalle.
Raitiovaunuvalot:
Kun ratikkaa ei ole lähimailla, raitiovaunuvalo on pimeänä. Liikenne kulkee tuttujen sääntöjen mukaan risteyksissä ja liikenneympyröissä.
Ratikan lähestyessä opastin vilkuttaa keltaista valoa.
Kiinteä keltainen valo syttyy 3–5 sekunniksi. Pysäytä turvallisesti.
Kaksi punaista valoa syttyy. Ratikka kulkee risteyksen läpi.
Kun ratikka on mennyt, raitiovaunuvalo vilkuttaa vielä muutaman sekunnin keltaista. Sen jälkeen valot sammuvat ja liikenne jatkuu tuttujen sääntöjen mukaan