Elämäntyöpalkinto ja pian Teksasiin: ”Musiikki on mun elämä, muuten lakastun pois”

Kohta hän on jo Amerikassa soittamassa, mutta nyt tamperelainen muusikko Jo’ Buddy asettuu Moron kuvattavaksi rautatieaseman Matkakeskustunneliin. Edellisillan keikka Paapan kapakassa vielä väsyttää, mutta tunnelin seinään ilmestynyt tiedote saa miehen innostumaan.

Tiedotteessa kerrotaan, että matkakeskustunnelissa on saanut 24. helmikuuta alkaen soittaa ilman lupaa. Jo’ Buddy käytännössä yksin taisteli soittoluvan tunneliin.

– Todella hienoa! Neuvottelut Finnparkin kanssa tuottivat tulosta. Tunneli on minulle tärkeä paikka työkyvyn ylläpitämiseen talvisin, koska kotona kerrostalossa ei voi soittaa vapaasti ja reenikämppämme Onkiniemessä on yhä käyttökiellossa.

Siinä se on, Jo’ Buddy tuulettaa! Tiedote, että Matkakeskustunnelissa saa soittaa vapaasti.

Muitakin juhlanaiheita miehellä on tänä vuonna yllin kyllin. Menossa on 35 vuotta tien päällä -juhlavuosi, tammikuussa hän sai Elämäntyö-palkinnon Finnish Blues-gaalassa ja lähtee huhtikuussa jälleen Yhdysvaltoihin ”musiikilliseen ja henkiseen kotiini”, missä hän sai soittokavereiltaan käyttämänsä taiteilijanimen jo vuonna 1989.

Fatsia Kiveen

Jo’ Buddy laskee tehneensä 3 600 keikkaa.

Seuraava isompi kokonaisuus nähdään Kulttuuriravintola Kiven Down Home Kiven -klubilla 8.3. Silloin muistellaan hiljattain edesmennyttä Fats Dominoa Jo’ Buddy’s New Orleans R&B Ensemblen tahdissa.

Vieraana on suomalaistunut laulaja-pianisti Wiley Cousins Teksasista.

– Mukana on iso bändi ja puhallinsektio, luvassa on Fats Dominoa ja muutakin saman henkistä.

Uusia suuntia

Moni pitää Jo’ Buddyä ensisijaisesti blues-muusikkona, mutta hän itse karsastaa lokerointia.

– Käsittelen sitäkin aihetta ainakin 50 eri näkökulmasta ja menen koko ajan uusiin suuntiin musiikissani. Amerikassa levytän huhtikuussa ensimmäisen jazzblues-albumini, hän hörähtää.

Turnee alkaa New Orelansista. Mukana ensimmäisellä osuudella ovat myös toimittaja Maija Joutjärvi ja valokuvaaja Juha Tanhua. Matkasta tehdään kirja, joka kertoo myös Jo’ Buddyn värikkäästä urasta.

– New Orelansista päädymme pikku hiljaa Teksasiin Austiniin.

Teksasista Jo’ Buddy matkustaa Los Angelesiin levyttämään sitä ensimmäistä jazzblues-albumiaan pianolegenda Fred Kaplanin bändin kanssa.

– Oikeastaan siitä tulee svengaavaa West Coast jump bluesia omalla tyylilläni, mihin palautan tyylisuunnan alkulähteiden Teksasin ja Louisianan alueiden perinnettä, mihin olen juurtunut syvälle.

Levy ja kirja julkaistaan huhtikuussa 2019. Lisäksi Jo’ Buddy's Trio Riot -kokoonpanon levy on viimeistelyssä ja julkaistaan syksyllä. Amerikan matkan jälkeen alkaa Hammond urkutrio -levyn miksaus.

”Muuten lakastun”

Jo’ Buddy toteaa, että musiikki merkitsee hänelle elämää.

– Periaatteeni on aina ollut do or die, jollet musisoi, et voi syödä. Jos en hoida hommaani, lakastun pois.

Esiintymisten lisäksi hän säveltää joka päivä.

– Työstän päivittäin jotain uusien musiikillisten suuntien lisäksi, opettelen pelkistämisen taitoa ja se työ ei lopu koskaan.

Yksi Jo’ Buddyn pelkistettyjä musiikillisia periaatteita on se, että pelkkä rock ei kanna ilman rollia eli musiikin rentoa svengiä.