Moron talvisotatapahtuma – yliopistolla 2.3.2020 kello 18 - Moro - Aamulehti

Näin tuhoisasti Tamperetta pommitettiin 11 kertaa 80 vuotta sitten – Moro järjestää talvisotatapahtuman Tampereen yliopistolla sadoille kiinnostuneille 2. maaliskuuta

Reijo Alanne, everstiluutnantti evp ja Jari Lehtoväre, majuri evp, päätyivät kumpikin tahoillaan talvisotaa koskevia asiakirjoja, esimerkiksi sotapäiväkirjoja tutkiessaan samaan lopputulemaan: talvisodassa Tamperetta pommitettiin yksitoista kertaa. Monista yksityiskohdista, kuten tästä oleellisesta tiedosta on eri lähteissä erilaisia lukumääriä. Talvisotatapahtumaan on vapaa pääsy. Tilaisuus lähetetään 2. maaliskuuta 2020 suorana Aamulehden tilaajille.

Tässä kuvassa on vahvasti talvisodan symboliikkaa. On pakkanen ja muotinuket ovat sikin sokin puistossa. Tämä valokuva on Bertel Strömmerin talvisotakuvia Tampereelta. Strömmerin kuvat kuuluvat Tampere-seuran kokoelmaan. Näistä kuvista on esitys Moron toimituksen talvisotatapahtumassa.­

30.1.2020 8:01 | Päivitetty 2.3.2020 10:32

Moro

Moron talvisotatapahtuman sotahistorian tuntijat Reijo Alanne ja Jari Lehtoväre vietiin valokuvaa varten tietysti Kalevankankaan ilmatorjunnan muistomerkille, koska se liittyy oleellisesti heidän taustaansa ja talvisodan muistojuhlan aihepiiriin.

Tuhoisimmat pommitukset olivat 2. maaliskuuta 1940. Talvisotatilaisuus ajoittuu siitä tasan 80 vuoden päähän.

Suora lähetys maanantaina kello 18: Moron talvisotatapahtuma yliopistolla kertoo kaiken Tampereen pommituksista

Valokuvassa heidän selkänsä takaa etelästä pääasiassa neuvostoliittolaiset pommikoneet talvisodassa saapuivat lastinaan pommeja. Koska neuvostoliittolaisilla oli huonot kartat, pommikonelaivueet seurasivat junaradan vartta. Lähtökentät olivat useimmiten Tallinnan seutuvilla.

Reijo Alanteen ja Jari Lehtoväreen selän takaa neuvostoliittolaiset pommikonelaivueet lähestyivät Tamperetta. Kuva on otettu Kalevankankaan hautausmaan mäeltä. Pirkanmaan Ilmatorjuntaupseerit ja Pirkanmaan Ilmatorjuntakilta ry paljastivat 21.6.2001 muistokiven Tampereen Kalevankankaan hautausmaan sankariristinmäellä. Sankarihautausmaan suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer.­

Reijo Alanne ja Jari Lehtoväre keskustelivat keskenään ensimmäistä kertaa, kun istahdimme kahvilan pöytään tammikuussa. Yhteinen sävel löytyi heti, yliopiston tilaisuudessa saadaan kuulla kovia tosiasioita eikä epämääräisiä tarinoita.

Kumpikin oli tahoillaan päätynyt talvisotaa koskevia asiakirjoja esimerkiksi sotapäiväkirjoja tutkiessaan samaan lopputulemaan: talvisodassa Tamperetta pommitettiin yksitoista kertaa. Monista yksityiskohdista, kuten tästä oleellisesta tiedosta on eri lähteissä erilaisia lukumääriä.

– Yhtenä pommituspäivänä venäläisten laivue tuli kaksi kertaa Tampereen päälle, mutta toinen niistä ei pudottanut pommeja. Tämä voi olla yksi selitys erilaisiin lukumääriin. Toinen mahdollinen selitys pommituskertojen erilaiseen määrään on eräs lentohyökkäys Tampereen eteläpuolella, jossa ei myöskään pudotettu pommeja ja joka ei ollut Tampereen puolella, sanoo Reijo Alanne.

Hänen mielestään tarinat ovat erikseen. Isoisän muistot talvisodasta ovat voineet sukupolvien ketjussa muuntua kauaksi tosiasioista, värittyä ja vääristyä.

Esimerkiksi Wikipedia-artikkelissa on ollut harhaanjohtavia tietoja. Nyt Reijo Alanne on niitä siinä artikkelissa korjannut. Esimerkiksi hän muutti joulukuussa Tampereen pommitusten päivämäärät oikeiksi.

Reijo Alanne ja Jari Lehtoväre löytyivät, kun Moron talvisodanmuistelujutussa kuulutettiin luennoitsijoita. Reijo Alanteelle asiasta vinkkasi hänen ilmatorjuntakiltaystävänsä, joka vihjaisi, että tuossa olisi sopiva tehtävä juuri hänelle.

Timo Paasikosken isä Erkki Paasikoski (1913-2000) palveli ilmatorjunnassa talvisodan ajan Tampereella yksikössä 51. Kv.ItkkJ /Jalassola, jonka miehet oli majoitettu Klingendahlin tehtaalle. Hän kuvasi Tampereen tapahtumia. Kamerana oli Voigtländer Compur -paljekamera. ­

Pommituksen tuhoja Tampereella. SA-kuva-arkistossa on tallessa kuvia talvisodan Tampereesta joitain kymmeniä. Kuvaustoiminnan käynnistyessä syksyllä 1939 kuvaustoiminta oli täysin organisoimatonta eikä jatkuvaa rintamakuvausta ehditty järjestää ennen välirauhaa. Suurin osa syksyn 1939 ylimääräisten harjoitusten (YH) ja talvisodan kuvista esittääkin lähinnä kotirintaman elämää, pommitusten jälkiä, sotateollisuutta sekä selustan tapahtumia.­

Tässä kiikutetaan irtaimistoa turvaan mahdollisesti pommituksen vaurioittamasta asunnosta.­

Reijo Alanne taustat

Reijo Alanne on everstiluutnantti evp.

– Tampereen alueen ilmapuolustukseen ja erityisesti ilmatorjunnan toimintaan sotien aikaan ja sen jälkeen olen perehtynyt tarkemmin muutaman viime vuoden aikana Pirkanmaan ilmatorjuntakillan toimesta. Pirkanmaan ilmatorjuntakilta ry:n päätehtävänä on vaalia Tampereen ilmatorjuntapatteriston ja Tampereella sotien aikana toimineiden ilmatorjuntayksiköiden perinteitä. Kilta on paljastanut useita ilmatorjunnan muistomerkkejä Pirkanmaan alueella. Johtokunnan jäsenenä olen saanut ja ottanut roolin laatia ja tarkentaa historiaan liittyviä esityksiä ja tietoja. Työllä on tuettu killan tehtävän toteutumista perinteiden vaalijana, hän kertoo.

– Tampereen ilmapuolustuksesta vastasi talvisodan aikana kapteeni Tommi Maunulan johtama Ilmapuolustusaluekeskus 51. Torjuntaan oli käytössä IPAK:n alaiset ilmatorjuntayksiköt, sekä eri sopimuksella Ilmailuvarikon Koelentueen käytössä olevat lentokoneet.

Reijo Alanne käsittelee luennossaan esimerkiksi, miten Tampereen ilmapuolustusta suunniteltiin ennen talvisotaa ja miten se kehittyi sodan aikana. Hän avaa myös ilmatorjunta-aselajin yleistä tilannetta talvisodan syttyessä. Minkälainen oli Tampereella ilmavihollisen torjuntaan käytettävissä oleva voima niin ilmatorjuntayksiköiden, kuin koelentueen osalta ja torjuntatoimenpiteiden vaikutukset. Hän käy läpi Neuvostoliiton pommituksiin käyttämää konekalustoa ja tukikohtia.

Jari Lehtoväre taustat

Jari Lehtoväre on majuri evp ja filosofian lisensiaatti. Hän on tehnyt tietokirjan Tampere varuskuntakaupunkina 1914–2014. Teos on aikamoinen järkäle.

Hän esittelee maanantaina 2. maaliskuuta yliopistolla harvinaista materiaalia neuvostokoneiden lentosuunnista Tampereelle. Hän näyttää myös kustakin yhdestätoista pommituskerrasta kartan.

– Kiinnostuin sotahistoriasta jo 10-vuotiaana pienoismalleja rakentaessa. Sotahistorioitsija minusta tuli 32-vuotiaana, jolloin aloitin Riihimäen varuskunnan historian tutkimisen. Myös filosofian lisensiaatin tutkintoni pääaine oli sotahistoria, kertoo Jari Lehtoväre.

Yksi asia, mistä eri lähteissä on kovin erilaista tietoa, on se, kuinka monta rakennusta Tampereella talvisodan pommituksissa vaurioitui tai tuhoutui kokonaan. Tämä riippuu siitä, mikä lasketaan vaurioksi. Samoin on eri tietoja kuolleiden määrästä, sekä 17 että 18, on eri lähteissä mainittu.

Reijo Alanne ja Jari Lehtoväre sopivat keskenään, kuinka esitykset saadaan sellaisiksi, että ne eivät mene kovin paljoa toistensa kanssa päällekkäin.

Jos kiinnostaa ennen maaliskuun tilaisuutta tutustua aihepiiriin, on Esko Lammin kirja Talvisodan Tampere hyvä opus. Tosin siinäkin on joitain virheellisiä tietoja. Tämä kirja on julkaistu vuonna 1990, joten sitä saa parhaiten kirjastosta.

Toinen mainio kirja on Aamulehden entisen päätoimittajan Raimo Seppälän kokoama kirja Bertel Strömmerin talvisotakuvista ja Strömmerin päiväkirjamerkinnöistä. Kirjan nimi on Tampereen sota ja rauha. Teosta on saatavissa Tampere-seuran kivijalkapuodista, Kauppakatu 1. Tätä kirjaa myydään 2.3. talvisotatapahtuman yhteydessä. Perikunta lahjoitti aikoinaan Bertel Strömmerin laajan kuvakokoelman Tampere-seuralle.

Talvisota oli 30. marraskuuta 1939–13. maaliskuuta 1940 Suomen ja Neuvostoliiton välillä käyty sota. Sota on tunnettu erityisen vaikeista talviolosuhteista.

Tamperetta on pommitettu ja tämä kuva on aivan ilmeisesti Hämeensillalta.­

Talvisotatapahtuma 2.3.2020 kello 18

Moron toimituksen talvisotatapahtuma on yliopiston juhlasalissa 2. maaliskuuta kello 18. Tilaisuus kestää noin kello 21 asti.

Luentojen välissä on väliaika. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Päivämäärä on 2.3., koska silloin oli vuonna 1940 talvisodan pahin pommitus Tampereella. Tästä tulee kuluneeksi nyt tasan 80 vuotta.

Apulaispormestari Aleksi Jäntti osallistuu kaupungin edustajana.

Tilaisuudessa on kuvaesitys, joka on kootaan Bertel Strömmerin valokuvista, jotka hän otti talvisodan aikana Tampereella. Bertel Strömmerin kuvat kuuluvat Tampere-seuran kuvakokoelmaan. Näyttelijä Ahti Jokinen on lukenut kuvaesitykseen Bertel Strömmerin päiväkirjamerkinnän, jonka hän teki 2.3.1940, joka oli pahin pommituspäivä.

Uutisfilmi on luvassa Tuotannon talon pommitusvaurioita.

Yliopiston saliin mahtuu noin 650 kuuntelijaa.

Tilaisuus lähetetään 2. maaliskuuta 2020 suorana aamulehti.fi/moro Aamulehden tilaajille.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?