Moron luontotohtori: Hurja peto matkustaa mehiläisen karvassa, värikäs lude maustaa marjasaaliin - Moro - Aamulehti

Moron luontotohtori: Hurja peto matkustaa mehiläisen karvassa, värikäs lude maustaa marjasaaliin

Kauniin kuvioinnin omaavat öttiäiset ruokailivat joukolla voikukan nupussa.­

10.8.2019 10:00

Moron luontotohtori Tomi Kumpulainen on Tampereen luonnontieteellisen museon amanuenssi. Hän vastaa jälleen lukijoiden luontoaiheisiin kysymyksiin. Tällä kertaa ihmetyttivät hyönteiset.

Lukija kysyy: Oli pakko ottaa kuva, kun näitä ei näe joka päivä. Mikä laji on kyseessä?

Marko

Luontotohtori vastaa: Nämä ovat jokaisen marjastajan ystäviä, marjaluteita. Ne ruokailevat mielellään kaikenlaisilla puutarha- ja luonnonmarjoilla jättäen niihin samalla helposti mieleen jäävän maun.

Koska marjoja esiintyy lähinnä loppukesällä ja syksyllä, mutta luteita koko kesän, ne voivat käyttää ravinnokseen myös toisia hyönteisiä tai kasvien nesteitä. Niitä ne imevät niin nupuista kuin jo kukkineistakin kasveista. Näin ilmeisesti tapahtuu tässä kuvassa voikukalla. Marjalude on hyvin yleinen, ja sen erottaa samannäköisestä kupariluteesta tuntosarvien kaksivärisyydestä.

Tätä körilästä ei kannata sörkkiä, sillä se voi erittää myrkkyä.­

Lukija kysyy: Mikähän tämä ötökkä oikein on? Käppäili mökkinurmikolla Pälkäneellä. Oli melko iso, noin neljä senttimetriä pitkä, ja paksu takaosastaan. Sillä oli pienet siiven näköiset panssarit selässään.

Jarmo

Luontotohtori vastaa: Mielenkiintoinen löydös! Tämä metallinkiiltoinen otus kuuluu kovakuoriaisiin ja siellä toukohärkien heimoon. Niillä on varsin lyhyet peitinsiivet takaruumiinsa päällä. Lajeja on meillä nykyisin enää kaksi, pari muuta on kuollut sukupuuttoon kuivien niittyjen vähennyttyä. Tämä lienee sinitoukohärkä, ainoa jokseenkin yleinen lajimme. Sillä on erikoiset elintavat: toukohärän toukat ryömivät keväällä tai alkukesällä kukkiin, josta ne matkustavat erakkomehiläisten turkin mukana niiden pesiin.

Siellä ne muuttuvat pedoiksi, joille maistuvat niin erakkomehiläisten jälkeläiset kuin niiden keräämä hunajakin.

Toukohärät ovat mielenkiintoinen ja hieno lisä luontomme monimuotoisuudessa. Ihmiselle näistä on lähinnä silmäniloa, mutta koskeminen ei kannata, sillä laji voi erittää häirittäessä myrkyllistä kantaridiinia.

Lehdeltä kasvavat matomaiset nypykät eivät häiritse puun muuta toimintaa.­

Lukija kysyy: Mikä eliö lienee kuvan lehdellä elelevä tapaus?

Armi

Luontotohtori vastaa: Nämä ovat äkämiä eli lehden kasvuhäiriöitä. Ne on usein aiheuttanut hyönteinen, mutta tässä tapauksessa lehmuksella elävä pieni hämähäkkieläin eli äkämäpunkki. Se elää nuoruusvaiheensa lehden sisällä lehteä syöden ja aiheuttaen lehden yläpinnalle kasvumuutoksen, joka on tuollainen tornimainen vihertävä, kellertävä tai punainen nystyrä.

Myöhemmin kesällä punkki siirtyy muualle lehmukseen, kuten kuoren koloihin, odottamaan talvehtimista. Äkämäpunkeista ei tiettävästi ole isompaa haittaa puulle, jos puu on hyväkuntoinen. Punkkeja on vaikea, lähes mahdoton, torjua.

Onneksi niiden kannat vaihtelevat luonnostaan niitä vaivaavien tautien ja loisten ansiosta.

Voit lähettää kysymyksen ja valokuvan Moron sähköpostiin osoitteeseen moro@aamulehti.fi.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?