Tämän eläkkeelle jäävän legendan ansiosta Tampereelle ei koskaan syntynyt leipäjonoja –Ruokanysse kävi kuukausittain korjaamolla, mutta ehti silti jakaa yli 190 000 ruokakassia - Moro - Aamulehti

Tämän eläkkeelle jäävän legendan ansiosta Tampereelle ei koskaan syntynyt leipäjonoja –Ruokanysse kävi kuukausittain korjaamolla, mutta ehti silti jakaa yli 190 000 ruokakassia

Tamperelaisia yli kymmenen vuotta auttanut Nysse on tullut tiensä päähän. Idean isä Matti Helin ja Ruokanyssen parhaiten tuntevat Seppo Ahokainen ja hänen poikansa Petri Ahokainen kertovat muistonsa autosta.

Petri ja Seppo Ahokainen ovat poika ja isä, jotka ovat työskennelleet Ruokanyssen kanssa vuosia. Petri Ahokainen palkattiin Nyssen kuskiksi, kun isällä ei ollut tarvittavaa ajokorttia. Nykyisin hän toimii seurakunnan ruoka-avun vastaavana.

16.8.2019 9:00

Moro, Keskusta

Ruokanysse jakoi toimintansa aikana yli 190 000 ruokakassia.

Torstaina neljäs päivä heinäkuuta auto kiersi reittinsä viimeisen kerran. Vuosihuollossa selvisi, ettei Nyssellä saa enää jatkaa liikennöintiä.

Autossa on suuria ruostevaurioita, eikä varaosia ole saatavilla. Siksi Tampereen seurakuntayhtymä ei enää kunnosta bussia liikennekäyttöön.

Seppo Ahokainen ja hänen poikansa Petri Ahokainen tuntevat Ruokanyssen elinkaaren kenties paremmin kuin kukaan muu.

Seppo Ahokainen työskenteli 1990-luvun puolivälistä ruoka-avun vastaavana varastonhoitajana vuoteen 2014, jolloin hän eläköityi. Petri Ahokainen palkattiin Nyssen kuljettajaksi vuonna 2009. Nykyisin hän toimii ruokapankin elintarvikejakelun vastaavana.

– Nyssellä tavoitettiin ympäri Tampereen juuri ne ihmiset, joilla ei ollut varaa ruokaan. On mahtavaa, että seurakunta on pyörittänyt vuosia tällaista toimintaa, Seppo Ahokainen sanoo.

Petri Ahokaisen mukaan ruokajakelu on vuosien varrella kasvanut kaikilla tavoilla. Tarvitsijoita on yhä enemmän, mutta onneksi ruokaa myös jaetaan enemmän.

Alkaako uusi elämä saunana?

Itse auton kohtalosta ei ole vielä varmaa tietoa.

– Tämä Volvo oli aikamoinen raato jo toiminnan alkaessa. Sitä piti käyttää korjaamolla melkein kuukausittain. Nyt pohja on niin ruosteessa, että kaatopaikalle se taitaa mennä, Seppo Ahokainen sanoo.

Petri Ahokainen arvelee, että bussi saadaan vielä myytyä eteenpäin, mutta todennäköisesti muuhun kuin liikennöintikäyttöön.

– Joku voisi rakentaa siitä itselleen saunan tai piha-aitan.

Vuonna 2008 Volvo FL 616 matkasi takaisin Tampereelle aloittaakseen uuden uransa Ruokanyssenä. Se oli majaillut hetken Forssassa.

Ruokanyssen isä Matti Helin tutkaili tarjolla olevia tuotteita vuonna 2013.

Ruokanysse oli jo alusta asti melkoinen romu, mutta se teki tärkeää työtä. Bussia esiteltiin Keskustorilla väliaikaisessa maalissaan lokakuussa 2008.

Idea Ruokanyssestä syntyi vuonna 2007. Tampereen seurakuntayhtymän järjestämän ruoka-avun asiakasmäärät kasvoivat, ja silloinen diakoniajohtaja Matti Helin mietti, kuinka jakelua voisi kehittää.

– Malli löytyi Saksasta, jossa ruoka-apu jaettiin kivijalkakaupassa. Kaupassa kaikki oli ilmaista, mutta sinne pääsi korteilla, jotka annettiin apua tarvitseville. Hoksasimme, että Tampereelle sopisi samankaltainen ratkaisu liikkuvassa muodossa, Helin sanoo.

Niin syntyi Ruokanysse. Autoksi valikoitui vuoden 1991 Volvo FL 616, joka oli eläköitynyt Teiskosta myymäläauton virastaan. Se oli myyty Forssaan, josta seurakunta sen löysi.

Kylmälaitteet ja moottori toimivat, mutta koriin tehtiin korjauksia. Kun Nysse lähti liikkeelle ensimmäisen kerran vuonna 2008, se sai iloisen vastaanoton ja paljon mediahuomiota.

Helin muistelee nyt jo toiselta ammattiuraltaan lopulliselle eläkkeelle siirtynyttä bussia lämpimin aatoksin.

– Ruokanysse oli aikansa innovaatio ja hyvin toimiva sellainen. Sillä oli suuri vaikutus siihen, ettei Tampereelle koskaan syntynyt leipäjonoja, kuten esimerkiksi Helsingissä kävi.

Nysse lähti liikkeelle Nekalasta ja palveli ihmisiä usealla eri pysäkillä. Yhdellä pysähdyksellä asiakkaita oli kerrallaan noin kymmenen, joten odottaa ei tarvinnut kauaa.

Tältä Ruokanysse näytti viettäessään 5-vuotissyntymäpäiviään vuonna 2013.

Vuonna 2013 Ruokanyssen ulkoasusta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka voitti graafikko Tiina Efrati.

Sijaiseksi nyssen poikaset

Ruokapankki

Seurakuntien ruoka-avun piiriin pääsee ottamalla yhteyttä seurakuntien avunvälitykseen.

Apua saadakseen ei tarvitse olla kirkon jäsen.

Ruuat tulevat EU:n ruoka-avusta ja kauppojen ja elintarvikevalmistajien hävikistä. Seurakuntayhtymän myös ostaa joitain tuotteita.

Ruokakassin perussisältöön kuuluu jauhoja, maitojauhetta, puurohiutaleita, hapankorppuja, makaronia, muusijauhetta, kananmunia, margariinia ja säilykkeitä. Lisäksi tarjolla on leipää ja muita vaihtuvia tuotteita.

Ruokapankin toiminta jatkuu, vaikka Nysse ei enää koskaan ajakaan. Syyskuun ajan sijaisena toimivat Ruokanyssen poikaset, pakettiautot. Ne ajavat samaa reittiä kuin Nyssekin.

Syyskuun lopusta jakelun on tarkoitus siirtyä seurakuntien tiloihin.

Seurakuntayhtymän mukaan ruoka-apua ollaan kehittämässä niin, että se vastaisi samalla myös ihmisten sosiaalisiin tarpeisiin. Luvassa on esimerkiksi yhteisöruokailuja.

Tärkeä osa nykyruoka-apua on etenkin hävikkiruoka, jota jakamalla vaikutetaan samalla ympäristöasioihin.

Ruoka-avulle on suurta tilausta, ja jaettavien ruokakassien määrä on kasvanut joka vuosi.

Viime vuonna Ruokanysse jakoi liki 22 000 ruokakassia. Asiakkaita oli viikossa noin 600.

Ruokanyssellä ja Morollakin on yhteinen historia. Moron ja Tampereen seurakuntayhtymän järjestämä peräkonttikirppis on lahjoittanut Ruokanysselle 11 vuoden aikana yhteensä noin 230 000 euroa.

Kiitos Ruokanysse 2008–2019!

Ruoka-avussa vuosia työskennelleiden Petri (ratissa) ja Seppo Ahokaisen mukaan ruosteinen Ruokanysse joutaakin jo lopulliselle levolleen. Ruoka-avun tulevaisuuteen heillä on suuri luotto.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut