Ydinvoima on nopea ja halpa tapa parantaa maailmaa

Näkökulma: Suomessa ja Yhdysvalloissa arvioidaan ydinvoiman olevan maatuulen jälkeen halvin hiiletön energiamuoto.

Alma Median arkisto
Ydinvoima on nopea ja halpa tapa parantaa maailmaa

Olkiluoto 3 tulee tuottamaan sähköä halvalla – kun se aikanaan viimein valmistuu.

Iida Ruishalme

Hiiletöntä energiaa pitäisi tuottaa lisää, jotta vältyttäisiin sekä pallon lämpenemiseltä, että vuosittain miljoonilta ilmansaasteiden aiheuttamilta kuolemilta. Miten? Uusiutuvien buumista huolimatta maailman hiilipäästöt ovat taas nousussa. Mitä taas tulee Suomen suurimpaan hiilettömän energian lähteeseen, lehtiotsikot ovat välillä karmivaa luettavaa: ydinvoiman rakentaminen maksaa ja kestää. Siksi olinkin niin ällistynyt, kun ryhdyin penkomaan aiheesta esille tarkempia lukuja.

Viivästyksistä huolimatta Olkiluoto 3:n rakentamiskustannukset ovat verrattain pienet: kun voimalaitos aloittaa toimintansa, sen koko elinajan sähkön tuotanto on niin valtavaa, että rakentamisen hinta jää noin senttiin kilowattituntia kohden. Suunnitteilla olevan Hanhikiven voimalaitoksen rakentamiskulut päätynevät osapuilleen samoihin lukuihin energiayksikköä kohden.

Uusiutuvilla, joiden hinnat ovat rajusti laskeneet, rakentamiskustannukset ovat Euroopassa halvimmillaankin melkein nelinkertaiset per tuotettu kWh. Ydinvoiman rakentamisen hinta on vain kynnyskysymys – ei pitkän tähtäimen argumentti ydinvoimaa vastaan, vaan vahvasti puolesta.

Ydinvoimalla on myös monia muita kustannuksia: ydinpolttoaineen elinkaari, voimalaitoksen huolto ja ylläpito, jotka on syytä ottaa laskelmissa huomioon. Sellaisissa laskelmissa ydinvoima ja uusiutuvat ovat paljon lähempänä toisiaan. Suomessa ja Yhdysvalloissa arvioidaan ydinvoiman olevan maatuulen jälkeen halvin hiiletön energiamuoto, kun taas Ranskassa, Iso-Britanniassa ja Etelä-Koreassa ydinvoima on selvästi kaikkein halvin vaihtoehto. Näiden tietojen valossa ihmetyttää ydinvoiman erikoisen kallis maine.

Pelkällä sähkön hinnalla tai edes määrällä ei toisaalta vielä ole kuluttajalle yhtäläistä arvoa, jos saatavuus tökkii. Sairaaloille, kouluille, joukkoliikenteelle, yksityisille kuluttajille ja monille muille on keskeisen tärkeää, että sähköä on saatavilla aina kun sitä tarvitaan. Uusiutuvat ovat hyvä lisä puhtaaseen sähköntuotantoon siihen asti, kunnes niiden ailahtelevuudesta tulee ongelmia. Sähkön säilöminen on yhä niin kallista ja hankalaa, että kokonaisten maiden sähkövarastot lasketaan minuuteissa. Tässä ydinvoiman arvo taas on suuri, koska se tuottaa luotettavalla tahdilla paljon energiaa.

Ehkä tärkeimpiä mittatikkuja ovat kuitenkin eri energiamuotojen kokonaisvaikutukset luonnon ja ihmisten hyvinvointiin – arviot kaikista ulkoistetuista kustannuksista, joita kertyy kaivostoiminnasta, päästöistä, onnettomuuksista ja muista elinkaaren rasitteista. Tätä monisyistä kysymystä on selvitellyt EU:n rahoittama projekti ExternE, jonka tulokset myötäilevät muita samantapaisia vertailuja: ydinvoima kuuluu kokonaisvaikutuksiltaan energiamuotojen harmittomimpaan kärkeen. Vesi, tuuli, geoterminen energia ja ydinvoima säästävät eniten luontoa ja terveyttä.

Ydinvoiman historian nettovaikutuksia tutkinut ilmastotieteilijä James Hansen arvioi jopa että ydinvoima on tähän mennessä pelastanut noin kaksi miljoonaa ihmishenkeä syrjäyttämällä hiilivoimaa ja siten vähentämällä ilmansaasteita.

Ihmiset pelkäävätkin usein ydinvoimaa suhteettomasti – siinä määrin, että ydinvoiman aiheuttama pelko oli Fukushimassa suurempi vaara kuin säteily, joka oli normaalin suomalaisen taustasäteilyn luokkaa, eikä vienyt yhtään ihmishenkeä.

Monet sanovat yhä, että inhimillisen erehdyksen vaara on ydinvoiman suhteen liian suuri riski. Minä olen samaa mieltä. Inhimilliset erehdykset ydinvoiman riskien arvioinnissa maksavat monta miljoonaa henkeä joka vuosi – joka kerta kun haaskataan mahdollisuuksia korvata hiilivoimaloita puhtaammalla energialla. Ilmastonmuutoksen hallinta olisi paremmalla mallilla, jos muutkin maat olisivat seuranneet Ranskan ja Ruotsin esimerkkiä 70- ja 80-luvuilta alkaen.

Hyvä uutinen on, että ydinvoima on todistetusti nopein tie päästövähennyksiin. Ruotsi ja Ranska vähensivät 30 vuotta sitten päästöjään 3-4 kertaa nopeammin kuin parhaatkaan uusiutuvien rakennusbuumit viime vuosikymmenenä. Paljon myöhästellyt OL3 tulee sekin olemaan 50 prosenttia suurempi puhtaan energian lisä verkkoon kuin tuulivoiman ennätysmaan Tanskan nopein vastaava saavutus.

Teitä parempaan maailman on monia, ja kaikkia tarvitaan. Ydinvoima on yksi valtaväylistä.

Kirjoittaja on biologi ja tiedebloggaaja.


Kommentit (7)

  • Erik Uppstu

    Nimetön: ”Valtava määrä ydinvoimaa kuluu nimenomaan suomalaisen metsäteollisuuden tarpeisiin.”
    9.12.2017 | 18:25
    Tuo ei ole totta. Esimerkiksi Äänekosken uusi biotuotetehdas tuottaa täydellä kuormalla 1,8 terawattituntia sähköä vuodessa. Tästä määrästä 1,05 TWh riittää myytäväksi. Saman sähkömäärän tuottamiseksi tarvitaan 112 kappaletta 3,3 megawatin tuulimyllyä. Näiden ostohinta olisi 700 miljoonaa EUR ja 12 vuoden tarvittava tariffituki n. 650 miljoonaa nykyhinnoilla.
    Jos otetaan myyty lämpöenergia ja puuenergia mukaan, on energian kokonaismyynti 2,24 TWh mikä olisi 239 tuulimyllyn tuotanto , ostohinta 1490 miljoonaa EUR ja valtion tukea n. 1384 miljoonaa.
    Jos huomioidaan tehtaan uusiutuvan bioenergiatuotannon koko määrä 9,60 TWh, tarvittaisiin 1024 tuulimyllyä joiden ostohinta olisi 6400 miljoonaa EUR ja valtion rahan tarve n. 5930 miljoonaa.
    On huomioitava että yo. vertailu ei ole läheskään tasapuolinen. Tehdas tuottaa vakaata perusenergiaa kun tuulimyllyt sitä vastoin ainoastaan sekundaa pätkäsähköä.
    Huomatkaa lisäksi että yo. ei ole mielipiteitä tai luuloja vaan toteutuneiden projektien tietojen pohjalta tehty vertailu yläasteen matematiikan avulla.

  • Nimetön

    Nimetön: Suomessa löytyy valtava määrä peruskalliota, joka on ideaalinen sijainti ydinjätteen loppusijoitukselle

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio