Sinilevä koettelee monia matalia järviämme – Pirkanmaalle tarvitaan mikromuoviagenda

Näkökulma: Tulokset Kuopion ja Kallaveden ”elävässä laboratoriossa” antavat viitteitä siitä, että järvissämme saattaa olla muovia jopa suhteessa enemmän kuin merissä.

Alma Median arkisto
Sinilevä koettelee monia matalia järviämme – Pirkanmaalle tarvitaan mikromuoviagenda

Tampereella herää kysymys, miten paikan ”muovihistoria” on huomioitu järvien sedimenttejä pöyhittäessä ja toiseksi, missä määrin täyttömaa tuo vesistöön mikromuoveja?

Susanna Myllylä, Kaisa Pennanen

Tänään vietetään kansainvälistä YK:n vesipäivää. Pirkanmaan vesistöihin kohdistuu kasvavaa kuormitusta, sillä niitä katsotaan enenevässä määrin taloudellisista näkökulmista. Sinilevä ja rehevöityminen koettelevat monia matalia järviämme. On myös eräs tekijä, jonka olemassaoloon ollaan vasta heräämässä. Järvien pohjasedimenteissä ja vesissä lymyää ajassa kertynyttä mikromuoviroskaa, minkä lisäksi niihin muodostuu jatkuvasti uutta lisäkuormitusta.

Mikromuovia, alle 5 millin kokoisia hiukkasia, kemikaaleineen voidaan hyvällä syyllä nimittää niin kutsutuksi ilkeäksi ympäristöongelmaksi. Sen luonteesta alkaa löytyä runsaasti tieteellisiä julkaisuja. Mikromuovin esiintymisen tiheys voi olla jopa 100 000 kappaletta kuutiometrissä vettä. Mikromuovit ovat kaikkialla läsnä olevia, sillä me syömme, juomme ja hengitämme niitä – saamme niitä päällemme jopa sadepisaroissa. Mikroroskaa on yleensä mahdotonta poistaa enää luonnosta. Mikromuovit ovat pitkäikäisiä ja pilkkoutuvat vesistöissä auringon valossa nanomuoviksi, ja ne toimivat sienen tavoin kerätessään ympäristö myrkkyjä.

Itä-Suomen yliopiston ympäristö- ja biotieteiden mikromuovitutkimuksen tulokset Kuopion ja Kallaveden ”elävässä laboratoriossa” antavat viitteitä siitä, että järvissämme saattaa olla muovia jopa suhteessa enemmän kuin merissä. Tutkimuksessa on ryhdytty selvittämään mikromuovin kulkeutumista ja kerrostumista vesistöihin. Mikromuovien lähteisiin kuuluvat jäte- ja kierrätyslaitosten päästöt, hulevedet, tieliikenne, vesiliikenne, teollisuus, roskaaminen, kosmetiikka ja pyykistä irtoavat kuidut. Maatalouden lannoitteena käytettävän jäteveden lietevedet sekä lumenkaatopaikat sisältävät mikromuoveja.

Kaupungistumisessa järvistä haetaan lisää maapinta-alaa. Tampereella herää kysymys, miten paikan ”muovihistoria” on huomioitu järvien sedimenttejä pöyhittäessä ja toiseksi, missä määrin täyttömaa tuo vesistöön mikromuoveja? Aluehallintoviraston ja Suomen ympäristökeskuksen mukaan mikromuovia ei edellytetä selvitettäväksi järvisedimentistä, koska niiden mukaan luotettavat menetelmät puuttuvat.

Sisävesien hoitoa ja käyttöä koskevat ajankohtaiset strategiat ja ohjelmat eivät kiinnitä erikoisempaa huomiota mikromuoviin. Ely-keskusten laatimassa vesienhoidon tulevaisuuteen luotaavan työohjelman raportissa mikromuovi mainitaan, meriin liittyen. Yhdyskuntien ja teollisuuden jätevesien, etenkin hulevesipäästöihin tulee kiinnittää huomiota. Raportissa ei mainita sisävesien tilannetta, eikä toimenpidesuosituksia.

Maa- ja metsätalousministeriön johdolla tehdyssä sinisen biotalouden kansallisessa kehittämissuunnitelmassa 2025 vesien hyvä tila nähdään niiden kestävän käytön edellytykseksi. Mikrosaasteeseen viitataan yhdessä kohtaa vesiä pilaavana tekijänä. Valmisteilla oleva Tampereen Järviluontokeskus olisi paikallisen sinisen biotalouden kehittämisen lisäksi oivallinen myös mikromuovitietoisuuteen liittyvässä ympäristökasvatuksessa aikuisille ja nuorille.

EU:n komissio esitteli alkuvuodesta muovistrategian. Suomessa valmistellaan ympäristöministeriön kokoaman yhteistyöryhmän johdolla muovin tiekarttaa EU:n rinnalle. Siinä on tarkoitus ajaa muuta EU:ta tiukempaa muovipolitiikkaa ja konkreettisia toimia. Keskiössä ovat muovin kierrätys ja yritysten arvoketjut.

Aluehallintouudistuksessa maakunnille siirrettäviä tehtäväkokonaisuuksia ovat vesiensuojelu, vesihuolto, kala- ja vesitalous, ympäristöterveydenhuolto, maataloushallinto ja aluesuunnittelu. Esitämme maakunnille alustavasti joitakin suosituksia mikromuoviagendan perustamiseen. Sisävesien mikromuovikysymystä voidaan lähestyä aluksi oman maakunnan tilannekartoituksella ja kokoamalla erilaisista toimijoista yhteistyöryhmä. Seuraavaksi on syytä tehdä yhteistyötä kansallisen muovitiekartan sekä toisten maakuntien kanssa. Maakuntaan on myös luotava erityinen strateginen taho, jolla on kokonaisvaltaisempi, systeeminen näkemys ja visio eri hallinnonsektorit läpileikkaavasta mikromuoviagendasta. Turbulentti aluehallintouudistus näyttäytyykin uudelle mikromuoviagendalle tabula rasana.

Kirjoittajista Susanna Myllylä on ympäristöpolitiikan dosentti Itä-Suomen yliopistossa. Kaisa Pennanen on maantieteilijä. Molemmat toimivat pirkanmaalaisessa Järviyhteisökonsultointi ry:ssä.

Lisäys 22.3.2018 kello 6.18: Lisätty tieto kirjoittajien toimimisesta Järviyhteisökonsultointi ry:ssä.


Kommentit (1)

  • Viestintäasiantuntija Ulla Ahonen, ympäristöministeriö

    Ympäristöministeriön muovijätteen haittoja käsittelevä yhteistyöryhmä aloittaa työnsä lähiaikoina. Tässä vaiheessa on mahdotonta ennakoida syksyllä valmistuvaa ehdotusta ja siinä esitettäviä toimia, joihin kirjoittajat viittaavat kohdassa ”EU:ta tiukempaa muovipolitiikkaa”.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio