Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Linnan juhlat Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Pormestari ja konsernijohtaja kertovat, mikä on Tampereen taloustauti – eikä se johdu ratikasta tai muista isoista investoinneista

Tampereen talousahdingon pääsyy on verorahoituksen heikko kehitys, joka on kolmatta vuotta samalla tasolla. Samanaikaisesti Tampereen väkimäärä on kasvanut, valtio on säätänyt kunnille uusia pakollisia tehtäviä ja erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat kasvaneet. 1990-luvun puolenvälin jälkeen Tampereen väkiluku on kasvanut yli 50 000 asukkaalla, ja viime vuosina kasvu on ollut erityisen nopeaa. Viime vuonna se oli 3 600. Tämä on näkynyt palvelutarpeen kiihtyneenä kasvuna. On selvää, että sama rahamäärä ei riitä kasvavan väkimäärän ja vanhenevan väestön palveluihin. Palvelujen määrä ja laatu on kuitenkin poliittisilla päätöksillä haluttu pitää ennallaan ja kilpailukykyisenä muiden suurten kaupunkien kanssa. Kaupunki tuottaa myös koko maakunnan laajuisia palveluja ilman, että näistä olisi mahdollista saada menot kattava korvaus. Oliko ennen paremmin? 1990-luvulla Tampere tuotti sosiaali- ja terveyspalvelut pienimmällä rahasummalla 15 suurimman kaupungin joukossa, sillä kaupunki sai kaupungeista vähiten verotuloja ja valtionosuusrahoja. 1990-luvun puolivälissä alkoi yhteisöverotulojen nopea kasvu erityisesti, kun Nokia Oyj menestyi. Yhteisöverotulojen parhaana vuonna 2001 Tampere sai yhteisöverotuloja 112 miljoonaa. Tänä vuonna yhteisöveroja kertyy noin 70 miljoonaa. Kuntien menot ja tulot kasvavat usein samassa suhteessa. Tampereen palveluihin käyttämät asukaskohtaiset menot nousivat yhteisöverojen kasvun myötä suurten kaupunkien kärkipäähän. Mitä on tehty? Tampereen käyttötalouden menot ovat nykyisin noin 1 650 miljoonaa ja verotulot ja valtionosuudet noin 1 200 miljoonaa. Jos käyttötalouden menot kasvavat 2 prosenttia, pitää verorahoituksen kasvaa lähes 3 prosenttia, että talouden tulos säilyy tasapainossa. Tilannetta on yritetty korjata lisäämällä tuloja. Vaikka kunnallisveroprosenttia on nostettu 2000-luvulla kolmesti, ei tuotto ole noussut. Efektiivinen veroaste, eli kunnallisverosta tehtävien vähennysten jälkeen kunnalle jäävä osuus, on pysynyt samana, vaikka veroprosenttia on nostettu 2,5 prosenttiyksiköllä. Kaupungin talouteen vaikuttavat myös korkea työttömyys, valtionosuusleikkaukset ja kuntien tehtävien ja velvoitteiden kasvu. Esimerkiksi kuntien velvollisuus osallistua työmarkkinatuen rahoittamiseen on vienyt Tampereelta korkeimmillaan 34 miljoonaa. Kunnat joutuvat maksamaan edelleen toimeentulotuen kustannuksia, vaikka Kela vastaa tuesta. Paikatakseen verorahoituksen aukkoa kaupunki on myynyt omaisuuttaan, erityisesti maaomaisuuttaan, kiihtyvään tahtiin. Talousarviossa on laskettu omaisuuden myynnistä saatavan yli 30 miljoonaa. Mikä sitten neuvoksi? Tampereen talous on monelta osin edelleen vahva. Tampereen kaupungin taseessa on yli 500 miljoonaa aiempien vuosien ylijäämiä ja kaupunkikonsernin talous on vielä vahvempi. Tampere-konserni teki 2017 yhteensä 37 miljoonaa ylijäämäisen tuloksen. Ikävä kyllä siitä saatavat osingot eivät riitä emokaupungin talouden tasapainottamiseen. Tampereen investoinnit ovat viime vuosina olleet ennätyksellisen suuria. Kaupunkikonsernin investoinnit olivat 2017 yli 400 miljoonaa, josta peruskaupungin osuus noin puolet. Tampereen talousongelmat eivät kuitenkaan ole investointien syytä. Investoinnit kasvattavat toki kaupunkikonsernin velkamäärä. Velan suuruus on silti suurten kaupunkien neljänneksi pienin. Konsernin tytäryhtiöiden investoinnit ovat tuottavia tai ne toteuttavat kaupungille tärkeitä kaupunkikehityshankkeita. Peruskaupungin investoinneista suurin osa kohdistuu päiväkoti-, koulu-, sosiaali- ja terveysasemapalveluverkkoon tai kaupungin kasvusta aiheutuvan infran rakentamiseen. Kaupungin talouden tasapainottamiseksi on ryhdytty toimenpiteisiin. Valtuuston hyväksymän talousohjelman tavoite on, että kaupungin talous on tasapainossa 2020. Lisäksi on vahvistettava kaupungin omaa työllisyyttä vahvistavaa elinkeinopolitiikkaa. Koko maan talouden hyvää kehitystä on pyrittävä tukemaan entisestään ja lisäksi valtion päätöksissä ja toimissa on otettava paremmin huomioon toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen. Kirjoittajat: Lyly on Tampereen pormestari (sd.) ja Yli-Rajala konsernijohtaja.