Mielipide: Työstä palkitseminen on työnantajan tehtävä, ei verottajan – EK laskee valikoiden käteen jäävän tulon

EK:n ekonomisti käyttää retorisesti hienoa kikkaa puhuessaan työnantajan käyttämästä lisärahasta, eikä palkankorotuksesta, sanoo SAK:n ekonomisti Patrizio Lainà.

Jukka-Petteri Eronen
Mielipide: Työstä palkitseminen on työnantajan tehtävä, ei verottajan – EK laskee valikoiden käteen jäävän tulon
Patrizio Lainà

EK:n ekonomisti Penna Urrila kauhistelee (AL 6.3.) Aamulehdessä, kuinka vähän työntekijälle jää rahaa käteen, jos työnantaja käyttää 100 euroa lisää rahaa työntekijän palkitsemiseen. Urrila käyttää retorisesti hienoa kikkaa puhuessaan työnantajan käyttämästä lisärahasta, eikä palkankorotuksesta. Palkankorotuksesta jää selvästi enemmän käteen, koska työnantajan eläkemaksu ja muut sosiaaliturvamaksut eivät sisälly bruttopalkkaan. Näin laskelmiin on saatu pienet luvut.

Lue myös: Näin vähän lisäsatasesta jää sinulle käteen – laskelman tulos yllättää myös keskituloisen

Urrilan laskelmassa keskituloinen suomalainen saa työnantajan käyttämästä 100 euron lisärahasta käteen vain noin 43 euroa. Jos kuitenkin puhutaan 100 euron palkankorotuksesta, jäisi keskituloisella siitä käteen 52 euroa.

Sama pätee myös terveyskeskuslääkärin kohdalla. Urrilan laskennan mukaan käteen jää työnantajan satasesta vain 33 euroa, mutta satasta vastaavasta palkankorotuksesta käteen jääkin jo 40 euroa. Huomionarvoista on myös se, että tämä on korkein marginaaliveroluokka ja se vastaa noin 90 000 euron vuosituloja eli 7 500 euron kuukausipalkkaa. Kyllä noin suuresta palkasta on jo vara maksaa verojakin.

Lisäksi Urrila vetoaa työnteon taloudellisten kannustimien parantamiseen tulohaitarin yläpäässä. Kun tutkimuksissa on tarkasteltu eri tuloluokkia, kannustinvaikutukset ovat selvästi voimakkaammat nimenomaan tulohaitarin alapäässä.

Hyvätuloisten taas ei ole havaittu reagoivan juuri ollenkaan taloudellisiin kannustimiin. Itse asiassa lisätulot ovat saattaneet supistaa tehdyn työn määrää.

Urrila laskee, että marginaaliveroasteen laskeminen korkeimmillaan 50 prosenttiin tarkoittaa 300–400 miljoonan euron vuosittaisia lisäkustannuksia verotulojen menetyksinä. Varmasti 300–400 miljoonalle eurolle olisi yhteiskunnassa muutakin käyttöä.

Urrilan ehdotuksen ajankohta on myös siinä suhteessa erikoinen, että verotuksen keventäminen tässä suhdannetilanteessa ei olisi kovin järkevää. Nousukauden aikana verotusta pitäisi ennemminkin kiristää, ei laskea.

Työstä palkitseminen on työnantajan tehtävä, ei verottajan. EK yrittää siirtää palkitsemisvelvoitetta verottajalle. Näin ei yhteiskunta pyöri.

Korjaus 9.3.2018 klo 22.12: Otsikossa väitettiin aiemmin, että EK laskisi käteen jäävän tulon väärin. Näin ei ole. Mielipidekirjoituksen otsikkoa oli muokattu toimituksessa epätarkasti.


Lue myös nämä


Kommentit (5)

  • Jorma Kankare

    Toivottavasti lukijat ymmärtävät, että EK:n ja SAK:n ekonomistien kirjoitukset ovat heidän mielipiteitään ja edustamiensa järjestöjen näkökantoja. EK on tässä oikeassa tarkoittaen työnantajan sijoittamaa 100€ ja tästä tehtäviä lakisääteisiä vähennyksiä.
    SAK:n ekonomisti on myös oikeassa virkansa puolesta ja haluaa työntekijälle 100€ lisää bruttopalkkaa, josta vähennetään vain työntekijän lakisääteiset maksut. Tällöin kuitenkin työnantaja ei selviäisi 100€ lisäkustannuksilla. Hienoista diagrammeista päätellen ekonomistit pystyvät halutessaan esittämään lukijoille kuinka suuri ero heidän näkemyksillään on. Itse olen pieni veronmaksaja enkä pysty antamaan tarkempia lukuja.

  • Nimetön

    Miten minua ei yllätä yhtään, että SAK:n ekonomisti ei ymmärrä ollenkaan, miten yritystalous toimii? Työntekijä tekee paremmin työtä, yritykselle jää enemmän rahaa työntekijän palkitsemiseen. Yritys voi käyttää satasen enemmän, ja kuva kertoo, paljonko työntekijä tästä hyötyy. Tämä on oikea tapa laskea ahkeruuden palkitsemista.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio