Mielipide: Tampereen Hämeenpuiston arvoa on nostettava - lisätään istutuksia ja uusitaan valaistus

Hämeenpuisto on 1830-luvun kaupunkisuunnitteluun liittyvä pisin yhtenäinen puistokäytävä Pohjoismaissa. Se on nostettava arvoonsa, kirjoittavat Anneli Taina ja Liisa Löyttyniemi.

Timo Marttila
Mielipide: Tampereen Hämeenpuiston arvoa on nostettava - lisätään istutuksia ja uusitaan valaistus

Hämeenpuisto on historiallisesti arvokas esplanadi.

Anneli Taina, Liisa Löyttyniemi

Hämeenpuisto Suomen toisena esplanadina on nostettava sille kuuluvaan historialliseen arvoonsa.

Hämeenpuisto on 1830-luvun kaupunkisuunnitteluun liittyvä pisin yhtenäinen puistokäytävä Pohjoismaissa. Carl Ludvig Engel suunnitteli 1836 puistoesplanadin Helsingin mallin mukaisesti. Ensimmäisen asemakaavan Hämeenpuisto ja sitä reunustavat eri vuosikymmeninä rakennetut merkittävät julkiset rakennukset ja asuinkerrostalot muodostavat historiallisesti kerroksellisen, mittakaavaltaan yhtenäisen kaupunkitilan.

Hämeenpuisto on keskeinen etelä-pohjoissuuntainen viherverkon ja jalankulun yhteys, joka yhdistää Näsinpuiston ja Eteläpuiston. Puisto on kaupunkirakenteen ja maisemahistorian kannalta merkittävä avoin maisematila ("Hämeenpuisto, Tampereen Esplanadi", Seija Hirvikallio, 2012 ja Raitiotieallianssin selvitys 2.2.2015).

Ely-keskus toteaa lausunnossaan Eteläpuiston asemakaavasta, että Hämeenpuisto on valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö. Hämeenpuiston varrella on useita rakennuksia 1800-luvulta kuten Aleksanterin kirkko, Finlaysonin Pikkupalatsi ja Aleksanterin koulu. Näsinpuistossa on Nottbeckin huvila, Milavida sekä Olgan kellari ja Tallipiha puistossa alhaalla.

Näsinpuistosta Eteläpuistoon ulottuvalla alueella on merkittäviä Tampereen ja Suomen historiaan liittyviä veistoksia eri aikakausilta. Kävelyreitti Tammerkosken rannalta Näsinpuiston, Hämeenpuiston ja Eteläpuiston kautta Pyynikille muodostaa ainutlaatuisen virkistys- ja kokoontumisalueen sekä tamperelaisille että matkailijoille.

Hämeenpuisto ja siihen liittyvät muut puistot ovat kokonaisuus, jonka arvo on koko Tampereen kannalta erittäin suuri.

Hämeenpuiston kunto on kuitenkin Vapaudenpatsaan ympäristöä lukuun ottamatta melko huono, eikä vastaa puiston historiallista arvoa ja merkitystä. Puistoalue ei myöskään nykykunnossa houkuttele oleskeluun ja viihtymiseen.

Edellä mainituista syistä Tampereen kokoomuksen naiset ry esittää seuraavia asioita.

Huolehditaan historiallisen puistoalueen ainutlaatuisuudesta. Rakennettaessa Tampereen uusia liikenneratkaisuja, maanalaisia pysäköintitiloja, mahdollisia maanpäällisiä liittymiä ja uudisrakennuksia huomioidaan koko puistoalueen ainutlaatuisuus ja sen säilyttäminen virkistys-, matkailu- ja tapahtumakäytössä. Hämeenpuiston valaistus uusitaan ja toteutetaan samalla puiston varrella olevien historiallisten rakennusten valaistus.

Hämeenpuiston veistokset ympäristöineen mukaan lukien Minna Canthin patsas pidetään hoidettuina ja valaistuina ja varmistetaan, että niiden ympäristössä on riittävästi viihtyisään puistoympäristöön sopivia penkkejä virkistävää oleskelua varten. Hämeenpuiston istutuksia lisätään ja keskikäytävää kohennetaan alueen kauneusarvoja kunnioittaen.

Hämeenpuisto

Tampereen Hämeenpuisto on yli kilometrin pituinen esplanadityyppinen puistoväylä, joka kulkee Tampereen ydinkeskustan länsilaitaa alkaen Näsinpuistosta ja loppuen Eteläpuistoon.

Hämeenpuisto ulottuu Finlaysonin, Tammerkosken ja Nalkalan kaupunginosiin. Alkujaan kadun nimi oli Esplanadi, ja sen rinnakkaisniminä tunnettiin myöhemmin myös Leveekatu sekä Itäinen ja Läntinen Esplanadikatu.

Sittemmin virallisena nimenä oli Itäinen ja Läntinen Puistokatu, kunnes vuonna 1936 nimi muutettiin nykyiseksi.


Kommentit (5)

  • Nimetön

    Kirjoittajat ovat kovasti oikeassa, Hämeenpuisto on nykyisellään ankea varsinkin nurmikkoalueiden huonon kunnon takia. Mutta Vapaudenpatsaan alueen nostaminen hyväksi esimerkiksi ei mielestäni ole linjassa, jos puhutaan puistosta, siinähän on alue kivetty ja reunoille jätetty tilaa puskille. Sopii jollekin aukiolle, mutta ei ole puistoa.

  • Markkinahumu pois puistosta

    Miksi Kunkun parkin liittymiä voisi rakentaa jollekjin Hämeenpuiston kanssa poikittain kulkevalle kadulle samaan tapaan, kuin Tam,pereenvaltatielle on rakennettu Ratinan ostoskeskuksen sisäänajot? Näin toteutettuna niistä ei olisi mitään haittaa Hämeenpuistolle.
    Toinen vaihtoehto olisi tehdä liittymät siten, että toinen ajosuunta olisi Puutarhakadulla kirjastotalo Metson kohdalla ja toinen Hämeenpuiston kohdalla.
    Puisto pysyisi puistona, niin kuin sen pitääkin olla.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet