Mielipide: Saan kunnian kalleintani kunnioittaa

Raimo Laaksonen kunnioittaa kaatunutta isäänsä ja menneitten sukupolvien uhrausta itsenäiselle Suomelle kunniavartiossa.

Laura Kotila
Mielipide: Saan kunnian kalleintani kunnioittaa

Itsenäisyyspäivänä hautausmailla on puolen päivän aikaan paljon ihmisiä kunniavartiossa.

Raimo Laaksonen

Seison ryhdikkäänä ja ylpeänä Suomi 100 kunniavartijana Kalevankankaan sankarihautausmaalla. Olen miehittänyt tahtotilallani hautapaikan numero 279, jonka koordinaatit ovat 6A-24A.

Punagraniittisessa sankarihautakivessä on kaiverrettuna korpraali Antti G. Laaksosen nimi. Liikutus valtaa mielen. Suolainen kyynel on herkässä aikuisella miehellä. Elän hetken omaa lapsuuttani, nuoruuttani ja kaipausta siitä, mistä kaikesta olen jäänyt paitsi. Nyt ja tässä kunnioitan isääni ja menneitten sukupolvien uhrausta itsenäiselle Suomelle.

Katseeni viivähtää hetken JR 16 tamperelaisen kaksinkertaisen Mannerheimin ristin ritarin kenraalimajuri Aaro O. Pajarin hautamuistomerkissä olkapääni vasemmalla puolella hiukan isäni haudasta viistoon kolmen kuusen takana.

Pajari osallistui sisällissotaan ja haavoittui pahasti, jätettiin kuolleeksi luultuna hankeen, mutta jäi kuin ihmeen kaupalla henkiin. Siinä he ovat korpraali ja yksi talvisodan legendoista sekä 748 erilaista tarinaa sankaruuksista ja uhrauksista siunattuna Kalevankankaan multiin. Varpaitani paleltaa ja tapailen sanoja. Minun Suomeni on sininen kuin mustikka. Minun Suomeni on punainen kuin veri. Minun Suomeni on Ruoveden koivumetsä, Näsijärven maisema. Minun Suomeni on sinivalkoinen kajakkini.

Tässä seisoessani ymmärrän sen, olen liiankin suomalainen. Minun Suomeni on itsenäinen. Minun Suomeni on velkaa heille, jotka vapauden meille jälkipolville taistelivat. Täällä Suomessa on ihmisen hyvä olla. Miksi kaipaus isääni lyö mun sydämessäin? Miks hänet menetin mä pienenä lapsena? Minun Suomeni ei minulle vastausta anna. Minun Suomeni on rikki ja hiljaa. Minun Suomeni on yhtä ja voimaa. Minun Suomeni ei periksi anna.

Minun Suomeni on suruni ja rakkaus. Minun Suomeni on auki tässä kunniavartiossani kokonaan. Mikä tunneryöppy on minun Suomessani, minun tässä seisoessani isäni vartijana. Voiko suurempaa kunniaa tehdä Suomelle ja omalle isälleen. Isä minä vartioin puolestani sinua. Meillä on tässä kaikki hyvin. Sinun Suomesi on minun. Minun Suomeni on turvallinen. Kiitos sinun.

Nuoruusvuoteni kävin murheitani itkemässä tässä haudalla niin rakkaassa. Lohdun sain, se helpotti pientä ihmismieltä. Täällä kahlaan pientä elämääni, se on suonissani. Minun Suomeni on sydämeni. Minun Suomeni on isän muisto. Minun Suomeni on uhraus, josta olen kiitollinen teille kaikille, jotka teitte velvollisuutenne. Tänään annan ajastani heille, jotka uhrasivat elämänsä hankkiakseen isänmaalleen vapauden.

Kunniavartiot

Valtioneuvoston kanslian ja Suomi 100 -organisaation toiveesta toteutetaan kaikkialla Suomessa puolen tunnin kunniavartiot sankarihaudoilla Suomen itsenäisyyspäivänä.

Kunniavartioiden avulla tunnustetaan ja tunnistetaan sodassa kaatunut sukupolvi ja yhdistetään se ja tämän päivän sukupolvet.

Vartioon tulevan henkilön olisi hyvä olla samaa sukupuolta ja suunnilleen saman ikäinen kuin vainaja oli kaatuessaan. Kunniavartioon voi tulla myös oman sukulaisen tai tuttavan sankarihaudalle, iällä eikä sukupuolella ole merkitystä.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet