Mielipide: Liikenneinvestointeihin kustannustehokkuutta

Lempäälästä Tampereelle pääradan varteen tehtävä pyöräilybaana loisi todellisen vaihtoehdon Tampereella työssäkäyville.

Alma Median arkisto
Mielipide: Liikenneinvestointeihin kustannustehokkuutta

Polkupyörä on kirjoittajan mielestä hyvä lyhyen matkan kulkuneuvo – myös talvella.

Matti Koistinen

Valtion liikenneinvestointien onnistumista on totuttu maakunnissa vertailemaan sen perusteella miten hyvin kansanedustajat ovat onnistuneet siltarumpupolitikoinnissa. Niin päättäjien kuin kansalaistenkin on aika ottaa käyttöön uudet mittarit: miten valtion investoinnit takaavat seutujen elinvoiman ja miten investointien avulla saadaan vähennettyä hiilidioksidipäästöjä.

Ihmiset valitset liikennemuodon mikä on helpoin, nopein ja kätevin. Siksi minkä tahansa liikennemuodon kapasiteetin parantaminen ohjaa sille lisäkäyttäjiä ja pian uusi kapasiteetti täyttyy. Ilmiö tunnetaan nimellä induced traffic – suomeksi vaikkapa aiheutettu liikenne. Ilmiö on erityisen ongelmallinen yksityisautoliikenteessä sen tilavaatimusten, päästöjen ja onnettomuuksien vuoksi. Aiheutetun liikenteen ongelma konkretisoituu Vaitinaron ja Sarankulmien liittymissä.

Valtion tieinvestoinnit ovat ylipäätään lisänneet Tampereen seudun ruuhkia ja ohjanneet kuntia rakentamaan yksityisautoiluun perustuvia yhdyskuntia. Kunnille tämä on näennäisesti edullista, sillä valtio maksaa pääosin moottori- ja valtatiet ja muut yksityisautoilun isot hankkeet. Ongelmana on, että kuntien pitää saada autot sijoitettua jonnekin. Esimerkiksi Tampereella on autoille varattu 300 000 parkkipaikkaa, jotka vievät tilaa asumiselta, yrityksiltä ja vaikkapa puistoilta sekä tuottavat kaupungille erittäin huonosti. Kunnat maksavat myös leijonanosan autoilun aiheuttamista terveysongelmista. Kaikista matkoista kuitenkin kolmasosa tehdään jalan tai pyörällä.

Uuden moottoritien (AL 9.1.) sijaan Lempäälässä ja Pirkkalassa kannattaisikin kehittää pyöräilyä ja joukkoliikennettä. Esimerkiksi Lempäälästä Tampereelle pääradan varteen tehtävä pyöräilybaana loisi todellisen vaihtoehdon Tampereella työssäkäyville – ja vähentäisi näin Sarankulman ruuhkia erittäin edullisesti ja vapauttaisi tiekapasiteettia elinkeinoelämän kuljetuksille. Myös ruuhkamaksuja kannattaisi kokeilla ja kehittää raideliikennettä.

Olisi suotavaa, että liikennevirasto ja ely-keskukset todella tarttuisivat ilmastohaasteeseen ja priorisoisivat hankkeita niiden päästövähennysten perusteella. Liikenteen päästövähennyksiä ei voi jättää kuntien vastuulle.

On siis tehtävä rohkeita investointipäätöksiä, joilla ohjataan ihmiset käyttämään yhteiskunnan kannalta kannattavampia liikennemuotoja: kävelyä, pyöräilyä, joukkoliikennettä ja uusia liikkumispalveluita. Tämä säästäisi väyläverkon kulumista, alentaisi päästöjä, lisäisi kaupunkiseutujen elinvoimaisuutta ja parantaisi kansanterveyttä.

Edistämistä

Liikenne- ja viestintäministeriöstä joulukuussa lausuntokierrokselle lähtenyt kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma on laadukas, mutta sen 24,5 miljoonaa pyöräilyn ja kävelyn vuosittainen rahoitustarve on alimitoitettu. Valtion tuki pyöräteihin ja joukkoliikenteen solmukohtiin rakennettaviin pyöräpysäköintilaitoksiin on olematonta eikä tilanne muutamalla miljoonalla korjaannu. Oikea rahoitustarve on vähintään 50 miljoonan luokkaa. Tämäkin olisi vain 2,5 prosenttia valtion liikenneinvestoinneista.

Lähde: Pyöräliitto


Kommentit (1)

  • Nimetön

    En näkisi pyöräilyn ja autoliikenteen vastakkainasettelua kovin hyödyllisenä lähestymistapana. Molemmilla on roolinsa. Polkupyörän tehokkain toimintasäde on siinä viiden kilometrin paikkeilla ja kun matka kasvaa yli kymmenen kilometrin, alkaa pyöräilyhaluisten joukko harventua nopeasti.
    130-tien varrella kulkee varsin käyttökelpoinen pyöräväylä, joten toisen, rinnakkaisen väylän rakentaminen ei minusta näytä kustannustehokkaalta. Jos nyt jotain rahaa on käytettävissä, niin Tampereella pitäisi olla paljon enemmän kevyen liikenteen ja moottoriliikenteen eritasoristeyksiä: tunneleita ja siltoja.
    Mitäs, jos ratikkatyön yhteydessä Teiskontielle tehtäisiin kevyen liikenteen tunneli jokaisen pysäkin kohdalle. Jos Hervannan valtaväylän pyörätie ylittäisi Sammon valtatien siltaa pitkin. Jos Ratapihankatu ylittäisi Rongan tunnelista tulevan kevyen liikenteen siltaa pikin. Tässä muutama ehdotus.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio