Kun käyttäjät ja raha ovat siirtyneet nettiin, rikolliset ovat seuranneet mukana

Mielipide: Europarlamentaarikko Henna Virkkusen (kok.) mukaan kaikkien on syytä varautua kyberturvallisuuteen. Jokaisella käyttäjällä pitäisi olla perusvalmiudet huolehtia turvallisuudesta.

Terho Aalto = TA
Kun käyttäjät ja raha ovat siirtyneet nettiin, rikolliset ovat seuranneet mukana
Henna Virkkunen

Kyberturvallisuudessa Eurooppa voi olla vain niin vahva kuin sen heikoin lenkki. Tässä riittää tehtävää joka tasolla. Esimerkiksi Bulgariassa, Romaniassa tai Kreikassa lähes kolmannes asukkaista ei ole vielä koskaan edes käyttänyt internetiä. Suomessa määrä on vain muutama prosentti. Erot aivan peruslähtökohdissakin ovat siis suuret.

Vähimmäisnormien ja yhtenäisten käytäntöjen varmistamiseksi tämä keväänä astuvat voimaan sekä EU:n tietosuoja-asetus, että verkko- ja tietoturvadirektiivi. Suomessa näitä täydennetään vielä omalla kansallisella lainsäädännöllä, joka on parhaillaan eduskunnassa käsittelyssä.

Kyberturvallisuuden varmistamisessa tärkein rooli on ihmisten osaamisella ja digitaidoilla. Kun käyttäjät ja raha ovat siirtyneet nettiin, rikolliset ovat seuranneet mukana. Niinpä tietokonevirukset, haittaohjelmat ja salasanojen kalastelut ovat netissä arkipäivää. Siksi jokaisella käyttäjällä pitäisi olla perusvalmiudet huolehtia turvallisuudesta.

Periaatteessa suomalaisilla on hyvät lähtökohdat vastata näihin haasteisiin, sillä EU-komissio on arvioinut Suomessa kansalaisten digitaidot EU-alueen parhaiksi.

Silti Viestintäviraston kyberturvallisuuskeskuksen mukaan yksityishenkilöiden suurimmat tietoturvapuutteet ovat edelleen herkkäuskoisuus, kiristyshaittaohjelmat, heikot salasanat, älylaitteiden ailahteleva tietoturva ja yksityisyys. Jokaisen kannattaa miettiä mitä netissä klikkailee ja mihin tietojaan jakaa. Erityisesti somen leväperäinen käyttö altistaa kyberrikollisuudelle paitsi yksityishenkilöt, myös entistä useammin yritykset.

Vaikka yrityksillä on usein yksityistä käyttäjää paremmat resurssit huolehtia turvallisuudesta, myös yrityssektorilla päivitysten laiminlyönti sekä ulkoistusten ja laitteiden heikko hallinta ovat yleisiä tietoturvapuutteita.

Yrityksiin kohdistuvat palvelunestohyökkäykset ja niillä uhkailu on niin yleistä, että välttämättä siitä ei edes raportoida eteenpäin. Kyberrikolliset ostavat ja myyvät näitä hyökkäyksiä tilaustöinä ja tarjoavat ilmaisia näytteitä. Viime vuonna erityisen massiivisia hyökkäyksiä kohdistettiin Suomessa Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan muun muassa Veron ja Kelan tunnistuspalveluihin. Rahan kiristämisen lisäksi hyökkäyksiä voidaan käyttää informaatiovaikuttamiseen, kuten hiljattain nähtiin muun muassa USA:n ja Ranskan presidentinvaaleissa.

Jatkuva teknologinen kehitys, robotisaatio, esineiden internet ja tekoäly, tuo yhä uusia haasteita kyberturvallisuudelle.

Painokkaimmin on syytä korostaa investointeja koulutukseen. Sekä jokaisen kansalaisen perustaitoihin, että ict-ammattilaisten koulutukseen. Vaikka Suomessa ct-ammattilaisten osuus työvoimasta on EU-maiden korkein, meilläkin on pulaa osaavasta työvoimasta. Erityisesti kyberosaamisen tarve kasvaa hurjaa vauhtia; jo viiden vuoden kuluttua Euroopan yritysten arvioidaan tarvitsevan alalle yli 350 000 uutta työntekijää. Turvallisuuteen kannattaa investoida.

Tutkimus

Suomalaisista 96 prosenttia pitää kyberrikollisuutta merkittävänä haasteena Euroopan unionin turvallisuudelle, ilmenee viime syksyn Eurobarometrista. Tässä näkyy, että suomalaiset vahvasti digitalisoituneena kansakuntana tunnistavat kehityksen tuomat uudenlaiset riskit.

Liikenne-, energia-, terveydenhuolto- ja rahoitusalat ovat yhä riippuvaisempia toimivista ohjelmista ja yhteyksistä. EU-alueella kiristysohjelmahyökkäykset kasvoivat 300 prosenttia vuodesta 2015. Rikollisuuden taloudelliset vaikutukset ovat nousussa.


Kommentit (2)

  • Nimetön

    93 vuotiaana netin käyttäjänä totean, että artikkeli on täyttä asiaa. Kiitos!

  • Ikävään tilanteeseen joutunut

    Etenkin vanhempia ihmisiä, jotka eivät ole työelämässään joutuneet tietokoneen kanssa tekemisiin,tulisi ehdottomasti kouluttaa ennen kuin velvoitetaan käyttämään nettiä ja mm.pankkipalveluita.Monet ovat tänä päivänä joutuneet rikollisten ansaan joko osaamattomuuttaan tai hyväuskoisuuttaan.
    Yhteiskunta velvoittaa lähes kaikessa ja kaikkien käyttämään nettiä osasipa sitä käyttää tai ei.Rosvot vaanii koko ajan tilaisuutta iskeä monin tavoin eikä läheskään kaikilla ole tietotaitoa laitteiden hallintaan nimeenomaan turva-asioita koskien.Turvakieli on myös niin monimutkaista,että vanhempi väestö ei todellakaan aina mitä voi tai uskaltaa kulloinkin tehdä.Tyrkyllä on ”paina tästä,tai tuosta” ja moni haksahtaa huijareiden ansaan.operaattori siirtää käyttövastuun asiakkaalle.Näin ei saisi missään nimessä olla.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet