Mielipiteet

Mielipide: Kaivoslaki vaatii pikaista muutosta

Vihreät kansanedustajat ehdottavat monia muutoksia lakiin. Yhteiskunta voi sallia mineraalivarojen käytön riittävää korvausta vastaan, jos lupaehdot täyttyvät. Löytäjä saa pitää -periaatteesta pitää luopua.

Petteri Kivimäki
Mielipide: Kaivoslaki vaatii pikaista muutosta

Rautalammilla on tehty skandium-metallista löydös ja kanadalainen kaivosyhtiö on tehnyt valtauksen luonnonkauniin Niiniveden niemeen.

Krista Mikkonen, Heli Järvinen

Suomen löperö kaivoslainsäädäntö suorastaan yllyttää mineraalivarojen ryöstökäyttöön. Kuka tahansa voi varata minkä alueen tahansa malminetsintään pelkällä ilmoituksella.

Jos arvokasta mineraalia löytyy, löytäjä saa sen pitää ilman kummempia korvauksia. Ei ihme, että Suomi kiinnostaa ulkomaisia kaivosyhtiöitä.

Kaivosteollisuutta tarvitaan, mutta sille ei pidä uhrata mitä tahansa. Jokaisella kaivoksella on haittavaikutuksia, joita tulee tarkoin punnita sen hyötyihin. Kaivosten työllisyysvaikutukset ovat väliaikaisia, kun taas luontoarvot ovat pysyviä.

Yhtiöiden voimakkaan verosuunnittelun takia niiden verotuloista jää Suomeen Finnwatchin arvion mukaan vain 2,4 prosenttia malmien arvosta. Käytäntö on osoittanut jälkihoidon kaatuvan usein veronmaksajien niskaan.

Tuorein esimerkki on Nivalassa kanadalaisen kaivosyhtiön hakeuduttua konkurssiin. Samanaikaisesti yhtiöt nauttivat alennetusta sähköverosta ja julkisella rahalla heitä varten rakennetusta infrastruktuurista.

Ulkomaisten kaivosyhtiöiden ylivallan estämiseksi eduskunnan ulkoasiainvaliokunta – hallituksen edustajat mukaan lukien – ehdotti kaivoslain pikaista tiukentamista ennen Ceta-kauppasopimuksen voimaantuloa. Uhkana on, että Cetan investointisuojajärjestelmän vuoksi joudumme suuriin korvausvastuisiin täällä toimiville kanadalaisille kaivosyhtiöille, jos tiukennamme omaa ympäristölainsäädäntöämme.

Kaivoslaki vaatii pikaisesti laajempaakin korjaamista. Tarvitaan louhintamäärään perustuva kaivosvero. Se estää veronkiertoa, kannustaa aloittamaan toiminnan vasta kyllin rikkaissa esiintymissä ja vähentää jätteen määrää.

Löytäjä saa pitää -periaatteesta pitää luopua. Kallioperämme uusiutumattomat mineraalivarat kuuluvat valtiolle. Yhteiskunta voisi sallia niiden käytön riittävää korvausta vastaan, jos lupaehdot täyttyvät.

Kunnilla tulee olla yksiselitteinen oikeus kieltää malminetsintä ja kaivostoiminta alueellaan perustellusta syystä, esimerkiksi sen uhatessa alueen muiden elinkeinoja. Myös maanomistajalla on oltava sananvaltaa. Etsintää ei pidä sallia luonnonsuojelualueilla.

Kaivoslakiin tarvitaan vesilain kaltainen intressivertailu. Siinä punnittaisiin toiminnan kokonaishaittoja ja -hyötyjä yhteiskunnalle huomioiden muut elinkeinot, ympäristö ja kaivostoiminnan kesto. Luvan myöntämiseksi hankkeen hyödyn tulee olla huomattava menetyksiin verrattuna.

Myös Suomeen…kaivosrahasto

Suomeen on perustettava kaivosrahasto Norjan öljyrahaston tapaan.

Siihen kaivosyhtiöt maksavat voitoistaan ja sitä käytetään, jos yhtiön omat vakuudet eivät riitä tarvittavien jälkihoitojen loppuunsaattamiseen.

Lupien ympäristöehtojen on oltava riittävän tiukat.

Valvonnan on oltava kunnossa ja poikkeamiin puututtava.

Parhaan käytössä olevan tekniikan vaatimus on kirjattava kaivoslakiin.


Kommentit (5)

  • Miksi emme saisi suojella omaa maatamme?

    Olen artikkelin kirjoittajien kanssa täysin samaa mieltä. Kaivoslakia tulisi uudistaa.
    Kommentoijista Wilsonin kanssa olen siinä samaa mieltä että rahaa investointeihin tarvitaan ja sitä monesti isoista monikansallisilta yhtiöltä löytyy. Ja, kyllä, tuleva akkuteollisuuden kasvu, sähköistyminen sekä digitalisaatio tarvitsee monia näitä esim. metalleja.
    SE ei kuitenkaan oikeuta ympäristön pilaamiseen veronmaksajien kustannuksella. Kuten niin monesti on todettu, monen asiantuntijan suusta, että nykyinen kaivoslaki antaa liian helposti kaivaa ja saastuttaa meidän maaperämme, ilman että siitä jäisi Suomeen tarpeeksi isoa korvausta. Pahimmassa tapauksessa käy kuten Nivalassa, ei hyötyjä, pelkästään ympäristölle aiheutuneita tuhoja jotka me maksamme.
    Kaivosteollisuutta tarvitaan, toistaiseksi, sitä ei kukaan voi kieltää, mutta se että miten sitä tehdään on mielestäni isossa osassa tässä yhtälössä.

  • Heka

    Olen tismalleen samaa mieltä. Ympäristöhaittojen minimoimiseksi tuli mieleen seuraavaa: Ennen kaivostoiminnan aloittamista tehtäisiin arvio, paljonko tulee maksamaan jälkihoito. Tämä rahamäärä x 2 laitetaan sitten jollekkin tilille ja sen saa takaisin, kun jälkihoito on hyväksytysti suoritettu. Jos kaivosyhtiö menisi konkurssiin tai jättäisi siivoamatta, valtio hoitaisi homman tällä rahamäärällä, ja loput siirtyisivät budjettiin.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio