Mene metsään ja vie sinne toisetkin – tiedekin todistaa, että se tekee hyvää

Näkökulma: Jokainen suomalainen tietää, miten hyvää tekevä vaikutus metsällä on. Harva meistä silti miettii sitä terapiamuotona tai tehokkaana hoitomuotona sairauksiin.

Alma Median arkisto
Mene metsään ja vie sinne toisetkin – tiedekin todistaa, että se tekee hyvää

Metsä on vielä pitkälti hyödyntämätön voimavara Suomessa, kun puhutaan ihmisten latautumisesta ja palautumisesta.

Marja Heinonen

Jokainen suomalainen tietää, miten hyvää tekevä vaikutus on, kun lähtee kävelemään metsään. Harva meistä kuitenkin miettii sitä terapiamuotona, saati tehokkaana hoitomuotona fyysisiin sairauksiin.

Muualla mietitään. Kiinnostus metsän parantavaan voimaan kasvaa samaa tahtia kaupungistumisen ja tieteen tulosten myötä. Jo nyt yli puolet maailman väestöstä asuu kaupungeissa. Ennusteiden mukaan vuonna 2030 kaupunkialueet ovat saaneet 1,35 miljardia uutta asukasta eli luku kasvaa kovaa vauhtia.

Myös tieteellinen näyttö metsän hyvää tekevästä voimasta lisääntyy koko ajan.

Ei ihme, että saksalainen merkittävä Focus lehti revitti näyttävästi kantta myöten kesän kynnyksellä "Die Heilkraft des Waldes” – “Metsän parantava voima”. Aasialaiset nopsina ehtivät tuotteistamaan metsän hyvinvointituotteena. Japanissa syntyi maailmalle levinnyt käsite "Shinrin-yoku" jo 1980-luvulla. Suomennettuna se tarkoittaa metsäkylpyä. Kuvaavaa on, että kalifornialainen tuttavani mainitsi Shinrin-yokun, kun puhuimme tässä yhtenä päivänä metsässä kulkemisen hyvää tekevistä vaikutuksista. Japanilaisbrändi on päässyt joogan ja mediataation imussa länsimaisen ihmisen mielenrauhan etsimisen kohteeksi. Shinrin-yokun opastetuille metsäkävelyille jopa jonotetaan Kaliforniassa. Toki Suomessakin tunnetaan käsite “metsäterapia”, mutta tietoisuuden levittäminen on lapsenkengissä.

Shinrin-yoku pyrkii tekemään eroa tavalliseen metsävaeltamiseen siinä, että tavoitteena ei ole jonkin kävelykohteen saavuttaminen, vaan itse kävely on tuo päämäärä – metsään hiljentyminen ja hetkeen pysähtyminen. Suorittamisesta tulee läsnäoloa. Raja vaeltamiseen on suomalaisen silmin veteen piirretty viiva. Shinrin-yokun hyvää tekevä vaikutus tulee sen harjoittajien mukaan myös kasvien erittämien hienonhienojen orgaanisten hiukkasten, “metsän aromien” vaikutuksesta sekä luonnon kauneuden elvyttävästä tehosta.

Nykyisin Japanissa koulutetaan metsäterapeutteja ja sertifioidaan terveysmetsiä. Myös erilaisia metsäterapiajärjestöjä on syntynyt eri puolille maailmaa 2000-luvulla, Japanin lisäksi Etelä-Koreaan ja Australiaan. Viime vuonna käynnistyi myös kansainvälinen metsäterapeuttiohjelma, jossa on mukana japanilaisia ja saksalaisia.

Alun perin Aasiassakin oli kyse vain kävelystä metsässä. Nyt esimerkiksi Etelä-Koreassa tähän liitetään jo oikean kävelytekniikan opetusta sekä meditoimista ja rentoutusta.

Japanilaiset ovat tehneet paljon pienimuotoisia kokeellisia tutkimuksia, joissa metsäterapialla on osoitettu kiistattomasti olevan vaikutuksia: verenpaine laskee, sydämen syke hidastuu ja stressihormoni adrenaliini vähenee. Maailmalla tutkijat ovat kuitenkin varovaisia näiden tulosten tulkinnassa niiden suppeuden vuoksi.

Euroopassa ja Amerikassa panostetaan laajoihin tutkimuksiin. Niiden perusteella uskalletaan sanoa, että metsässä stressi vähenee ja palautuminen nopeutuvat selvästi. Psykologisella puolella metsä vähentää masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta.

Koko ajan tulee lisää vahvaa tieteellistä tietoa metsän parantavasta voimasta. Paljon tutkitaan myös sitä, miten “pieni” luontoaltistus on riittävä saamaan aikaiseksi positiivisia vaikutuksia. On huomattu, että luonnon hyvää tekevät vaikutukset näkyvät jo kaupunkien puistoissa ja yksittäisten puiden läheisyydessä. Jopa pelkkien luontokuvien katselu elvyttää. Miksi luontokokemus on niin sytyttävä?

Focus lehden artikkelissa amerikkalainen sosiobiologi Edward Wilson uskoo, että ihmisen kaipuu luontoon juontaa juurensa niinkin syvältä kuin geeneistä. Vihreät lehdet ja kostean maan tuoksu ovat merkkejä veden läheisyydestä – mikä on kaiken elämän tärkein edellytys. Hän uskoo, että kaikki eläimet, ihminen mukaan lukien, etsivät vaistomaisesti olemassaolonsa kannalta parasta ympäristöä. Tämän vuoksi ihmiset kokevat metsässä “tulleensa kotiin”. Tälle huikeaa kotiinpaluun kokemusta tarjovalle metsäbrändille ei kuitenkaan ole sijaa Suomessa, jos ei ole luontoa ja metsiä, missä irrottautua hektisestä elämästä.

Onko meiltä lipsumassa käsistä loistava brändi? Ymmärrämmekö suuret kansainväliset mahdollisuudet – vaeltelun tarjoamista suuremmat – jotka meillä on metsissä ja luontomatkailussa? Osaammeko tarjota metsän rauhoittavaa ja parantavaa voimaa riittävän houkuttelevasti laajalle?

Kirjoittaja on tohtori ja yrittäjä, joka suuntaa syksyllä Berliiniin.


Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet

Sammio