Kauppa ei tarjoa meille sisäelimiä, vaikka ne olisivat hyvä lisä ruokapöytään

Näkökulma: Moni kansa pitää sisäelimiä suurena herkkuna. Meillä niihin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti ja joissakin ne herättävät suorastaan puistatuksia.

Katarina Sallyla
Kauppa ei tarjoa meille sisäelimiä, vaikka ne olisivat hyvä lisä ruokapöytään

Kirjoittajan mukaan sisäelinpaistoksia ja muita sisäelinruokia arvostetaan joissakin Euroopan maissa.

Liisa Rasimus

Näin vuoden alkupuolella moni kiristää kukkaronnyörejään ja pyrkii valmistamaan edullista, mutta terveellistä ruokaa ja katsoo tarkasti, mitä pöytäänsä laittaa. Monipuolisuus saattaa silloin unohtua.

Mitäpä, jos kaivaisimme esiin isoäitiemme vanhat reseptit, erilaiset vatkulit, leikkeet ja höystöt. Näistä ruokaohjeista löytyy paljon sellaisia raaka-aineita, joita nykyään ei tahdo saada, kuten esimerkiksi maksa, munuaiset ja kieli. Jos näitä edullisia tuotteita opittaisiin taas käyttämään, ruokalaskukin pienenisi.

Moni kansa pitää sisäelimiä suurena herkkuna. Meillä niihin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti ja joissakin ne herättävät suorastaan puistatuksia. Täällä syödään lähinnä maksalaatikkoa. Miksi näin?

Sisuskaluja ei kaupan tiskistä juurikaan löydy, kauppahallia lukuun ottamatta. Kauppias sanoo, että ne jäävät tiskiin, kun kysyntää ei ole. Nuoret niitä tuskin osaavat valmistaakaan.

Muinoin, niukkoina aikoina, kun teurastetun eläimen kaikki ruhonosat oli käytettävä hyödyksi, äidit oppivat valmistamaan myös sisäelimistä maukkaita ruokia. Näistä sitten mestarikokit ovat aikojen kuluessa kehitelleet mitä hienoimpia ruokalajeja. Mitään ei heitetty tunkiolle.

Teurastamot kyllä toimittaisivat sisäelimiä. Mutta kun kauppa ei niitä tilaa, menevät tuotteet enimmäkseen elintarviketeollisuuteen ja lemmikkieläinten ruokiin ja osa vielä vientiinkin. Meillä sisäelimet, silloin kun niitä on saatavana, ovat edullisia. Toisin on muualla Euroopassa, jossa niitä arvostetaan ja osa on jopa sisäfileen hinnoissa. Kysyntä ylittää tarjonnan.

Tyypillisellä ranskalaisella lihatiskillä on tarjolla muun muassa karitsan ja vasikan maksaa, munuaisia, naudan kieltä, härän häntää, vasikan päitä, naudan ja possun poskea, kateenkorvaa ja jopa pässin kiveksiä. Keitetyllä vasikan päällä on aina ollut suuri merkitys ranskalaisessa keittiössä.

Ranskalaisille sisäelimet ovat suuri intohimo. Niitä valmistetaan niin kodeissa, ravintoloissa kuin koulukeittiöissäkin. Korttelibistrojen klassikkoannos on tunnetusti lampaanmunuaiset sinappikastikkeessa. Bistrothan ovat tunnettuja maukkaasta ja konstailemattomasta ruuastaan.

Ranskalaisen ystäväperheeni tytär kertoo suosikkiruokia koulussa olleen niin possun poski kuin vasikanaivotkin. Ihan kaikki ei kuitenkaan kelvannut ja kun koulun ruokalistalle ilmestyi boudin noir, verimakkara, läheisessä konditoriassa tiedettiin odottaa ruuhkaa – suklaacroisantit tekivät kauppansa. Ranskalaislapsilla on hyvät gastronomiset eväät, sillä jo pienestä pitäen he ovat tottuneet kotona syömään samaa ruokaa aikuisten kanssa.

Maksa ja munuaiset esimerkiksi ovat hyvin ravinnerikkaita, niissä on runsaasti vitamiineja, rautaa ja muita kivennäisaineita, amino- ja rasvahappoja. Aiemmille sukupolville näillä raaka-aineille oli suuri merkitys vitamiinilähteinä ja terveyden ylläpitäjinä. Siksi on sääli, että niiden käyttö Suomessa on nykyisin niin vähäistä. Tänä päivänä pitää vitamiinien saannissa turvautua pilleripurkkiin.

Kenellä on vastuu siitä, onko sisäelimille kysyntää vai tarjontaa. Teurastamoiden laskelmien mukaan niiden käsittely ja myynti on tappiollista. Jos suurempi osa näistä saataisiin kohtuullisella hinnalla kauppojen tiskeille, olisi se luonnollisesti teurastamoiden etu. Olisikohan aika liha-alan ja kaupan tehdä enemmän yhteistyötä. Yhteisellä kampanjalla voisi kauppa ja teollisuus yhdessä saada muutettua asenteita sisäelimiä kohtaan positiivisemmiksi ja näin hyödyttää molempia ja erityisesti kuluttajia ruokakulttuurin rikastuessa.

Entä sitten TV:n kokkiohjelmat? Ne innostavat varsinkin nuoria kokeilemaan uutta ja tässä olisi oiva tilaisuus saada perinteiset ruuat uudelleen trendikkäiksi. Jos TV-kokit näyttäisivät, miten syntyy herkullinen maksapihvi tai munuaispata, saataisiin varmasti ennakkoluulottomimmat katsojat ainakin kokeilemaan ja onnistuttuaan ottamaan nämä herkut useamminkin ruokalistalleen.

Markkinoinnilla ihmisille saadaan luotua uusia tarpeita, ja tämä koskee varmasti myös ruokien raaka-aineita. Pienellä satsauksella liha-ala voisi saada myös sisäelimet uudelleen kaupan tiskille, mutta on ehkä helpompi työntää ne lemmikkieläinten ruokapurkkeihin. Lemmikkien pitohan on lisääntynyt roimasti ja ruokaa kuluu.

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.


Kommentit (7)

  • Harri JJ

    Tänään 14.2.18 toisen ison kaupparyhmittymän marketissa lihatiskillä oli tarjolla maksaa, munuaisia, kieltä, härän häntää. Eräässä tamperelaisessa etnisessä kaupassa tämän vuoden puolella on ollut tarjolla vasikan päitä ja pässin kiveksiä. Pitää vain tietää mistä hakea. Naudan tai possun posket sekä kateenkorvat menevät parempiin suihin, ravintoloihin ja suurtalouteen, koska ne maksavat niistä kunnon hinnan. Aivan kuin kirjoittajakin mainitsi: ”niitä arvostetaan ja osa on jopa sisäfileen hinnoissa”.

    Suomalainen kuluttaja ei sellaisia hintoja maksa. Suomalainen kun ostaa sitä mitä sille syötetään. hyvinä esimerkkeinä avocadopasta ja Mutti-tomaattimurska. Tai porsaan grilliluut. Porsaan kyljestä poistetaan luut, jotka myydään kuluttajalle trendikkäänä grilliruokana korkeampaan kilohintaan kuin esimerkiksi porsaan ulkofile. Helppoa rahaa lihateollisuudelle.

    Eikä lihateollisuun valmiisiin eläinten ruokiin juurikaan panosta. Kannattaa katsoa esimerkiksi dokumentti ”The truth about dog food”.

    Eikä kaikkea opetusta saa sysätäTV:n kokeille? Eikä heitä myöskään syyttää nuorison ruokatottumuksista. Jamie Oliver näytti joukolle lapsia miten tehdään kananugetteja. Näytti miten kokonaisia kanan siipiä nahkoineen luineen hienonnettiin terillä massaksi, maustettiin, panerointiin ja upporasvapaistettiin. Jokainen lapsi halusi niitä kysyttäessä.

    Kenellä on vastuu kysynnästä ja tarjonnasta? Kenellä muulla kuin kuluttajalla? Koska ei se tyhmä ole joka myy, vaan se joka ostaa.

    (Oliverin video: https://www.youtube.com/watch?v=mKwL5G5HbGA)

  • Nimetön

    Astukaapa ulos isompien kaupunkien keskusta-alueilta ja jättimarkettien vierestä. Huomaatte ettei noita todellakaan ole saatavilla.

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet