Mielipide

Eläkepomo arvioi lohdullisesti: Uudistumiskykyinen työeläkejärjestelmä kyllä kestää

Mielipide: Uudistumiskyvyn merkitystä ei ole riittävästi tunnistettu keskusteluissa. Nuorten ikäluokkien kannalta olisi ollut kohtuutonta, jos nykyisten eläkkeellä olevien eläke-etuja olisi kohennettu parantamalla eläkkeiden indeksikorotuksia nykyisestä kansalaisaloitteen mukaan.

Jarno Kuusinen
Eläkepomo arvioi lohdullisesti: Uudistumiskykyinen työeläkejärjestelmä kyllä kestää

KEVAn uusi toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Timo Kietäväinen

Työeläkejärjestelmän kestävyydestä on käyty vilkasta keskustelua. Asia on tärkeä, koska se koskee lähes kaikkia suomalaisia. Talousnobelisti Bengt Holmström avasi keskustelun esittämällä Suomen keskuskauppakamarijärjestön 100-vuotisjuhlassa epäilynsä suomalaisen työeläkejärjestelmän kestävyydestä.

Eläkejärjestelmän kestävyys on maassamme yleensä ottaen hyvällä tolalla. Tämän vuoden alusta voimaan astunut eläkeuudistus on myös parantanut järjestelmän kestävyyttä luomalla sen sisään joustoa, eläkkeelle siirtymisen ajankohta riippuu jatkossa ikäryhmän elinaikaodotteesta. Samankaltaisia, eläkejärjestelmän joustavuutta ja kestävyyttä lisääviä eläkeuudistuksia on tehty muissakin Euroopan maissa. Tämä vuoden alusta voimaan astunut uudistus ei ole ainoa laatuaan maassamme, vaan eläkejärjestelmää on kyetty uudistamaan tarvittaessa. Uudistumiskyky on yksi keskeisimmistä eläkejärjestelmämme kestävyyden takeista. Sen merkitystä eläkejärjestelmän kestävyydestä käydyssä keskustelussa ei ole riittävästi tunnistettu.

Eläkejärjestelmämme kantavia perusasioita on se, että työssä olevat ja heidän työnantajansa maksavat eläkkeellä olevien eläkkeistä valtaosan. Näin on jatkossakin, vaikka rahastoista ja niiden tuotoista tuloutetaan aiempaa suurempi osuus maksetuista eläkkeistä.

Ratkaisevaa eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta onkin se, miten suomalainen työ pärjää kansainvälisesti, miten työikäisten ja työssä olevien määrä sekä palkkasumma kehittyvät ja miten kansantaloutemme kasvaa sekä miten eläketoimijoiden sijoitukset tuottavat. Automaatio, pätkätyöt ja yksinyrittäjyys haastavat työeläkejärjestelmän kestävyyttä epävarmojen talous- ja sijoitusnäkymien ohella. Eläkejärjestelmä sisäinen jännite nuorten ja vanhempien sukupolvien välillä on perustellusti noussut esiin. On hyvä, että siitä keskustellaan.

Nuorten ikäluokkien kannalta olisi ollut kohtuutonta, jos nykyisten eläkkeellä olevien eläke-etuja olisi kohennettu parantamalla eläkkeiden indeksikorotuksia nykyisestä kansalaisaloitteen mukaan ja näin syöty rahastoja merkittävästi ennakoitua enemmän. Se olisi helposti johtanut uuteen eläkeuudistukseen, jossa maksuja olisi nostettu ja turvaa heikennetty tulevilta eläkeläisiltä.

Työeläkejärjestelmämme kestävyyteen vaikuttaa olennaisesti työeläketoimijoiden pitkän aikavälin sijoitustuotot, joihin on ladattu varsin kunnianhimoiset tavoitteet. Holmström perustellusti kyseenalaisti tavoitteen pitkän aikavälin 3,5 prosentin reaalituotosta. Tuo tavoite on todella kunnianhimoinen, joskaan ei mitenkään mahdoton. Kun tuottoja tarkastellaan, ei yksittäisillä näyttävästi julkaistuilla neljännesvuosituloksilla ei ole merkitystä, vaan vain pitkän aikavälin tuotto ratkaisee. Työeläketoimijoiden eläkerahastojen varallisuus suhteutettuna maamme kokoon kestää vertailun minkä muun maan kanssa tahansa. Ihan maailman huippua emme ole, mutta selvästi OECD-maiden keskiarvon yläpuolella.

Vastuut suuret

Vuoden 2015 lopulla eläkevarat olivat Eläketurvakeskuksen mukaan yhteensä 180,7 miljardia euroa ja laskennalliset vastuut, eli tuohon mennessä kartutetut eläkkeet, jotka aikanaan tulevat maksuun 638,7 miljardia euroa, eli rahastointiaste oli 28,3 prosenttia. Juuri nyt työeläketoimijoiden eläkerahastojen varallisuus on yhteensä yli 190 miljardia euroa, mikä on historiallisesti korkein arvo.

Kevan sijoitusvarallisuus on tällä hetkellä noin 50 miljardia euroa ja Keva-lain mukaisen järjestelmän laskennalliset vastuut noin 113 miljardia euroa.


Lue myös nämä


Kommentit (3)

  • Nimetön

    Erikoista progandaa tehdään nyt eläkemenoilla, kun Kimmo Kiljunen on selvästi todistanut työeläkkeiden suuret säästöt, jotka ovat valtion velkojen vakuutena ja eläkkeen saajat jäävät vaille lainmukaisia indeksikorotukia.

  • Nimetön

    ”Nuorten ikäluokkien kannalta olisi ollut kohtuutonta, jos nykyisten eläkkeellä olevien eläke-etuja olisi kohennettu parantamalla eläkkeiden indeksikorotuksia nykyisestä kansalaisaloitteen mukaan ja näin syöty rahastoja merkittävästi ennakoitua enemmän. Se olisi helposti johtanut uuteen eläkeuudistukseen, jossa maksuja olisi nostettu ja turvaa heikennetty tulevilta eläkeläisiltä.”

    Onko tämä oikeudenmukaista nyt eläkeikää lähestyviä kohtaan? Omassa työhistoriassa tein ensin 4 vuotta töitä ilman, että sillä olisi ollut vaikutusta tulevaan eläkkeeseeni. Eläkemaksut kyllä jouduin maksamaan tuoltakin ajalta, koska eläkekassaan tarvittiin varoja. Sen jälkeen olen tehnyt pian 40 vuotta töitä, joista 35 vuotta ei oikeastaan kartuttanut lainkaan eläkettä vaan meille kerrottiin, että vasta noin 10 vuotta ennen eläkeikää (65) alkaa tulot vaikuttamaan eläkettä nostavasti.

    Ja nyt, nyt kun ollaan lähestymässä eläkeikää, meille kerrotaankin, että sorry, nuoret tarvitsevat enempi teidän tienaamia eläkkeitä kuin te, jotka teitte töitä sen eteen.

    Kyllä on mennyt kieroksi 100-vuotiaan Suomen toiminta, jos tällainen hyväksytään!

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet