Ei pidä antautua englannin kielen ylivallan edessä - Mielipiteet - Aamulehti

Ei pidä antautua englannin kielen ylivallan edessä

Nuorten valmiuksia käyttää skandinaavisia kieliä Pohjoismaissa pitäisi vahvistaa.

8.4. 8:17

Pohjoismaiden ministerineuvosto on hyväksynyt toimintasuunnitelman, jonka mukaan Pohjolasta tulee tehdä maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Yksi toimintasuunnitelman julkilausuttu tavoite on lisätä lasten ja nuorten tietoja naapurimaiden kielistä ja kulttuureista. Ajankohtaisen tutkimuksen valossa pohjoismainen naapurikielten tuntemus kehittyy väärään suuntaan.

Joulukuussa 2020 julkaistiin Pohjoismaiden ministerineuvoston raportti. Se perustuu mielipidekyselyyn, johon vastasi yli 2000 Pohjoismaissa asuvaa 16-25-vuotiasta nuorta vuonna 2020.

Nuorten vastauksista ilmenee, että monella on vaikeuksia ymmärtää eri skandinaavisia kieliä. Vain 23 prosenttia ruotsalaisista nuorista ilmoitti ymmärtävänsä tanskan kieltä ja 40 prosenttia tanskalaisnuorista piti ruotsin kieltä helposti ymmärrettävänä. Yhteensä 62 prosenttia Suomen nuorista ilmoitti ymmärtävänsä ruotsia, mutta vain pieni vähemmistö ymmärsi norjaa tai tanskaa. Norjalaiset nuoret esiintyivät edukseen hyvine ruotsin (90 prosenttia ymmärsi) ja tanskan kielen (47 prosenttia ymmärsi) taitoineen.

Kyselyssä nuoret saivat myös valita, mitä kieltä he käyttävät tavatessaan jonkun toista skandinaavista kieltä puhuvan henkilön. Vastausvaihtoehtoina olivat skandinaavinen kielen, englanti tai molemmat.

Selvityksen mukaan skandinaavisten kielten ymmärtämisen sekä englannin ja skandinaavisten kielten valitsemisen välillä on nähtävissä yhteys. Norjalaiset nuoret pärjäävät skandinaavisella kielellä (86 prosenttia), suomalaisten nuorten turvautuessa englantiin (72 prosenttia). Yli puolet tanskalais- ja ruotsalaisnuorista käyttää englantia kommunikaatiossa pohjoismaalaisten kanssa. Alle puolet islantilaisnuorista ymmärtää skandinaavisia kieliä ja vain kolmasosa käyttää niitä vuorovaikutuksessa muiden pohjoismaalaisten kanssa.

Kysely vahvistaa aikaisempien tutkimusten havaintoja: nuorilla on käytännöllinen suhtautuminen kieliin. Kun on tärkeää tehdä itsensä ymmärretyksi, esim. työyhteyksissä, käytetään englantia ja kun halutaan solmia sosiaalisia suhteita, voidaan käyttää skandinaavisia kieliä.

Raportissa kirjoittajat nostavat esille ajatuksen skandinaavisten kielten ja englannin rinnakkaiskielisyydestä keinona turvata pohjoismainen kieliyhteisö pitkällä tähtäimellä.

Kokemukseni mukaan englantia voidaan tarvita, jotta jää saadaan murrettua ja yhteys rakennettua yhdenvertaisista lähtökohdista pohjoismaisissa yhteyksissä. Hanasaaren Svenska nu -verkosto toteutti yhteispohjoismaisen Nordiska Band -musiikkihankkeen ensimmäisen kauden lukuvuonna 2019-2020. Musiikista kiinnostuneet lukiolaiset Suomesta, Ruotsista ja Norjasta muodostivat pohjoismaisia musiikkiyhtyeitä ja työskentelivät musiikki- ja ruotsinopettajiensa johdolla.

Oppilaat osoittivat suurta kiinnostusta naapurimaita kohtaan ja suomalaisten oppilaiden kunnianhimo käyttää ruotsia englannin sijaan kasvoi. Oppilaat lauloivat toistensa kielillä ja varsinkin skandinaavien aktiivista pyrkimystä laulaa suomeksi arvostettiin suomalaisten oppilaiden keskuudessa.

Mielestäni emme saa antautua englannin kielen ylivallan edessä Pohjolassa, vaan meidän tulee edistää pohjoismaista kulttuurinvaihtoa, liikkumista ja naapurikielten ymmärrystä.

Tämä tahtotila näkyy myös nuorten kyselyvastauksissa: kaksi kolmesta nuoresta arvioi ruotsin, norjan tai tanskan ymmärtämisen olevan tärkeää Pohjoismaiden yhteenkuuluvuuden kannalta. Ei sovi unohtaa, että yhteiset kielelliset siteet mahdollistavat nuorten sujuvan liikkumisen työn ja opiskelupaikan perässä toiseen Pohjoismaahan. Siinä yhteydessä pelkkä englannin kielen taito on laiha lohtu.

Gunvor Kronman

Toimitusjohtaja, Hanasaari – ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?