Metsänomistajia syyllistetään suotta - Mielipiteet - Aamulehti

Metsänomistajia syyllistetään suotta

Metsänomistaja vastaa aiempaan kirjoitukseen Suomen metsien tilasta.

24.12.2020 13:52

Vaikka syyllistämistä pidetään pahana, metsänomistajia saa vapaasti syyllistää. Heille ei anneta armoa. ”Suomen metsien tila on kauhistuttava” kirjoittavat Tuomo Hurme ja Jorma Hinkkanen AL:ssä 20.12.

Metsäni tila oli 1950-luvun taitteessa oikeasti kauhistuttava. Kaikki isot puut oli hakattu. Metsä oli suuri ryteikkö. Suunnitelmallisen metsänhoidon ansiosta sieltä saattoi ajan myötä hiukan myydäkin. 70 ja 100 vuotta sitten Suomen metsien tila oli laajoilla alueilla kauhistuttava.

Suomessa on vain vähän sellaisia ikimetsiä, joiden ikä olisi yli sata vuotta. Koska metsien tila on jatkuvasti parantunut, puuta on nyt paljon enemmän kuin sotien jälkeen. Kun metsien annetaan kasvaa kovin vanhoiksi, myös taudit, kuten juurikääpä ja tuholaiset lisääntyvät. Omaan onneensa jätetyt metsät eivät edes houkuttele metsässä liikkuvia ryteikköisyytensä vuoksi.

Avohakkuita tehdään vuodessa vajaan prosentin verran metsien pinta-alasta. Terveitä taimia istuttamalla metsä saadaan nopeasti tasaiseen kasvuun. Koska jatkuvassa kasvatuksessa suuret ja parhaimmat puut kaadetaan, puuston laatu heikkenee. Puustopääoma joka tapauksessa pienenee ja samalla parhaat siemenpuut poistetaan. Lisäksi korjuussa vaurioitetaan pienempiä puita. Olipa kyse avohakkuusta tai jatkuvasta kasvatuksesta, perkausta tarvitaan, jos taimien halutaan menestyvän.

Jatkuvan kasvatuksen ongelmia ovat kuvanneet esimerkiksi emeritusprofessorit Erkki Annila ja Veli-Pekka Järveläinen. Jälkimmäinen korostaa Suomalaisen metsänhoidon menestystarinaa, jota kritiikissä ei yleensä haluta muistaa. Suomen metsät ovat vain 0,6 prosenttia maailman metsien pinta-alasta. Päähuomio tulisi kiinnittää Venäjän, Etelä-Amerikan ja Kanadan metsiin.

Uskoisin, että ilman jatkuvaa syyllistämistä metsänomistajat lisäävät sekä metsien suojelua että jatkuvaa kasvatusta siellä, missä pitävät sitä järkevänä. Usein unohdetaan, että useimmilla metsänomistajilla on alueita, joita ei haluta hakata juuri maisemallisten syiden vuoksi. Monille metsänomistajille, etenkin maanviljelijöille, metsätulot ovat maatalouden tulojen heikkenemisen vuoksi välttämätön lisä koneiden ja rakennusten uudistamiseen. Puiden jalostaminen tuotteiksi työllistää suuren määrän suomalaisia.

Kun luonnonsuojelun nimissä puun käyttöä halutaan merkittävästi vähentää suojelualueita lisäämällä, miten öljypohjaisia tuotteita tulevaisuudessa korvataan? Miten sementin, kiviaineksen ja hiekan käyttöä voidaan vähentää ilman puusta tehtyjä rakennuksia? Samaan aikaan kun metsien käyttöä vähennetään, puuta eri muodoissa tuodaan Suomen naapurimaista, erityisesti Venäjältä.

Miksei myös kaupunkilaisia syyllistetä siitä, että teitten ja rakennusten alle jää suuri määrä maa-alueita ja kauniita kallioita. Lisäksi kaupungit tuottavat valtavasti jätettä. Löytyypä iso kaupunki, jossa vielä poltetaan hiiltä.

Mistä tämä jatkuva syyllistäminen johtuu? Ajatellaanko niin, että metsänomistajat ovat siinä määrin kasvoton ja heikosti organisoitunut ryhmä, että heidän kokemuksistaan ja omaisuudestaan ei tarvitse välittää? Vai ajatellaanko, että Suomen osuus on Euroopan ja koko maailman osalta niin ratkaiseva, että radikaalit toimenpiteet ovat välittömästi tarpeen?

Markku Ojanen

Lempäälä

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut