Kansainvälinen harjoitus on Puolustusvoimille arkea, kirjoittaa Jarmo Lindberg - Mielipiteet - Aamulehti

Kansainvälinen harjoitus on Puolustusvoimille arkea

Trident Juncture sotaharjoitus on meneillään Norjassa ja suomalaisia sotilaita on mukana.

2.11.2018 19:30

Puolustusvoimien kansainväliset harjoitukset ovat viime aikoina saaneet laajalti julkisuutta. Ilmavoimien Hornet-hävittäjät osallistuivat Red Flag ilmavoimaharjoitukseen Yhdysvalloissa lokakuussa. Parhaillaan on meneillään Naton johtama Trident Juncture -sotaharjoitus Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. Myös Suomen johtama Northern Coasts -merivoimaharjoitus on käynnissä Itämerellä. Meneillään oleviin harjoituksiin osallistuu yhteensä noin 2 400 suomalaista sotilasta. Ensi vuoden suunnitelma Puolustusvoimien osallistumisesta kansainvälisiin harjoituksiin julkaistiin niin ikään hiljattain.

Suomessa järjestettäville kansainvälisille sotilaallisille harjoituksille ja Puolustusvoimien harjoitteluun ulkomailla on hyvät syynsä ja selkeät perusteensa.

Harjoittelu muiden maiden kanssa on tärkeä osa Puolustusvoimien tehtävien edellyttämien osaamisten ja suorituskykyjen ylläpitoa ja kehittämistä. Kansainvälinen harjoitustoiminta tähtää Puolustusvoimien yhteistoimintakyvyn kehittämiseen valittujen kumppanien kanssa. Yhteistoimintakyvyllä tarkoitetaan niin toimintatapojen, kielen kuin teknisten järjestelmien yhteen toimivuuttakin.

Yhteistoimintakyky vahvistaa Suomen normaali- ja poikkeusolojen puolustuskykyä ja valmiuksia osallistua kriisinhallintaan. Se myös edesauttaa tarvittaessa sotilaallisen avun antamista ja saamista. Osallistumisessa kansainvälisiin harjoituksiin painotetaan vaativia harjoituksia, jotka tarjoavat mahdollisuuden kehittää henkilöstömme osaamista ja toimintakykyä. Tärkeää on harjaannuttaa niin palkattua henkilöstöä kuin asevelvollisiakin haasteellisissa toimintaolosuhteissa ja osana laajoja joukkokokonaisuuksia.

Harjoituksissa voimme arvioida kyvykkyyksiämme suhteessa muihin maihin ja ottaa tarvittaessa oppia toisten hyvistä käytänteistä, jotka kotiutetaan palvelemaan kotimaan puolustusta. Kansainväliset tapahtumat antavat erinomaisen mahdollisuuden tuoda esiin omaa osaamistamme ja siten vahvistaa kuvaa puolustuskyvystämme maamme rajojen ulkopuolella.

Kyse on myös kustannustehokkuudesta. Harjoittelu muiden kanssa mahdollistaa toiminnan sellaisten suorituskykyjen kanssa, joita Puolustusvoimilla itsellään ei ole, mutta joista on hyötyä oman toiminnan kehittämisessä – liittyivätpä ne kotimaan puolustukseen tai kansainvälisen avun antamiseen. Tällaisia kykyjä ovat esimerkiksi toiminta ilmatankkauskoneiden tai sukellusveneiden kanssa. Kustannustehokkuutta ilmentää myös se, että kansainvälisten harjoitusten kustannukset ovat alle 0,4 prosenttia Puolustusvoimien menoista.

Puolustusvoimat sai kesällä 2017 uuden tehtävän, joka sallii osallistumisen kansainvälisen sotilaallisen avun antamiseen ja vastaanottamiseen. Tähän ei luoda erillisiä joukkoja, vaan tarvittaessa käytetään kansainvälisessä joukkorekisterissä olevia Puolustusvoimien joukkoja. Kansainvälisillä harjoituksilla on niiden valmiuksien parantamisessa merkittävä asema. Omien joukkojemme harjoittelu kansainvälisessä ympäristössä edesauttaa kykyä avun vastaanottamiseen. Yhteistoimintakyky on rakennettava valmiiksi etukäteen, jotta se toimii tosipaikan tullen.

Puolustusyhteistyössä ei ole mahdollista lunastaa pikavoittoja. Yhteistoimintakyvyn rakentaminen edellyttää pitkäjänteistä ja vakaata toimintaa. Onkin selvää, että kansainvälinen harjoittelu on vahvasti mukana toiminnassamme myös ensi vuonna. Valtionjohdon linjaama ja puolustusministerin vastikään hyväksymä suunnitelma sisältää yhteensä 92 erilaista kansainvälistä sotilaallista harjoitus- ja koulutustapahtumaa.

Ensi vuoden tärkeimpiin kansainvälisiin joukkoharjoituksiimme kuuluvat muun muassa samanaikaisesti järjestettävät maavoimien Northern Wind -harjoitus ja ilmavoimien Flygvapenövning-harjoitus. Ensin mainittu on Ruotsin ja Norjan maavoimien yhteinen ja jälkimmäinen Ruotsin ilmavoimien pääsotaharjoitus. Merivoimien keskeisimpiin kansainvälisiin harjoituksiin kuuluvat Yhdysvaltain johtama Baltops- ja Saksan johtama Northern Coasts -merivoimaharjoitus.

Kansainväliset harjoitukset ovat kiinteä osa arkeamme täydentäen kansallista sotilaallista harjoitustoimintaa. Harjoittelu ja kouluttautuminen muiden kanssa varmentavat sitä, että Puolustusvoimat kykenee täysimääräisesti täyttämään sille asetetut tehtävät tänään ja huomenna.

Kirjoittaja Jarmo Lindberg on Puolustusvoimain komentaja ja kenraali.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos