Verotus vie liikennettä väärään suuntaan – autoveron tasoa tulisi pudottaa kautta linjan - Mielipiteet - Aamulehti

Verotus vie liikennettä väärään suuntaan – autoveron tasoa tulisi pudottaa kautta linjan

Ajoneuvokilometrejä kertyy enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämä nielaisee hyödyn, joka esimerkiksi biopolttoaineilla saavutetaan.

20.10.2018 9:00

Pari viikkoa sitten kansainvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n raportti vavahdutti Suomessa ja maailmalla. Jos ilmasto lämpenee enemmän kuin puolitoista astetta esiteollisesta ajasta, aiheutuu vaarallisia muutoksia luonnolle ja ihmiselle. Lokakuun lämpöennätys ja kuivan kesän satotappiot eri puolilla Suomea ovat hälyttäviä esimerkkejä. Tarvitaan nopeita ja radikaaleja muutoksia sekä kulutuksessa että tuotannossa, jotta lämpötilan nousu ei karkaa ihmiskunnan käsistä. Tämä koskee myös liikennettä. Suomen kasvihuonekaasupäästöistä viidennes tulee liikenteestä ja siitä valtaosa tieliikenteestä.

Liikenteen päästöihin vaikuttaa kolme tekijää. Ensimmäinen ovat kuljetut kilometrit. Toinen on kulkuväline ja sen energiatehokkuus. Kolmas on polttoaineen laatu eli se, tankataanko fossiilisia vai uusiutuvia polttoaineita. Kun lasketaan nämä yhteen, summaksi saadaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt.

Suomessa on tehty ansiokasta työtä, jotta fossiiliset polttoaineet väistyisivät uusiutuvien biopolttoaineiden tieltä. Bensiinin ja dieselin joukossa tankataan jo nyt biopolttoaineita. Uusiutuvien aineiden yhteenlaskettu osuus bensiinissä ja dieselissä nousee 20 prosenttiin jokaisesta tankatusta litrasta vuonna 2020. Eduskunnan puntaroitavana on parhaillaan lakiesitys, jossa biovelvoite nostettaisiin 30 prosenttiin vuonna 2030.

Kahden muun muuttujan osalta kehitys ei ole ollut yhtä ripeää. Päinvastoin.

Ensinnäkin Suomessa ajetaan eurooppalaisittain erittäin vanhoilla autoilla. Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keski-ikä on kohonnut vuonna 2008 voimaan tulleen autoverouudistuksen jälkeen joka vuosi. Ilmastoa kuormittava kehitys näyttää vain jatkuvan.

Tarvitaan vähintään 150 000 uuden auton kauppaa vuodessa, että autokanta nuortuisi ja päästöt kääntyisivät laskuun. Uusien autojen ensirekisteröinnit ovat kuitenkin jääneet noin 120 000 kappaleeseen vuodessa. Samaan aikaan Suomeen tuodaan erityisesti Ruotsista ja Saksasta käytettyjä autoja 30 000–40 000 kappaleen vuosivauhdilla. Näistä yli puolet on päästöiltään suurehkoja dieselautoja. On ilmeistä, että tuonti on seurausta veropolitiikasta.

Jotta saisimme Suomessa käyttöömme autoteollisuuden uusimmat innovaatiot, autoveron tasoa tulisi pudottaa kautta linjan. Erityisesti nolla- ja pienipäästöisten autojen verotusta on uudistettava. Olen vakuuttunut, että tätä kautta Suomen teille ilmestyisi energiatehokkaampia autoja sekä sähkö- ja kaasuautoja.

Toinen ilmaston kannalta huolestuttava trendi on, että päästöjä tuottavia ajoneuvokilometrejä kertyy enemmän kuin koskaan aiemmin. Tämä nielaisee nopeasti hyödyn, joka esimerkiksi biopolttoaineilla saavutetaan. Vuonna 2016 kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa asetettiin tavoitteeksi, että henkilöautojen suoritteen kasvu kaupunkiseuduilla pysähtyisi 2020-luvulla. Tavoiteltua liikkumismuutosta ei kuitenkaan ole saavutettu, vaan suoritteet ovat kasvaneet lähes kahden prosentin vuosivauhtia.

Tavoitteena ei ole rajoittaa ihmisten liikkumista, vaan ohjata sitä kestävämpiin kulkumuotoihin aina, kun se on mahdollista. Liikenteen palveluita parantamalla voitaisiin houkutella ihmisiä henkilöautoista joukkoliikenteen kyytiin ja hyödyntämään muita jaettuja palveluita erityisesti kaupunkiseuduilla. Myös kävely ja pyöräily ovat hyviä vaihtoehtoja. Verotuksella, kuten fossiilisen polttoaineen veron korottamisella tai tienkäyttömaksuilla, voidaan tuoda päästöjen ja ruuhkien todelliset kustannukset näkyviksi kuluttajille ja yrityksille.

Nykyinen liikenteen verotus ei ole saanut aikaan toivottuja muutoksia. Ilman verotuksen uudistamista liikenne kasvaa tuntuvasti, jolloin tarvitaan enemmän uusiutuvia polttoaineita ja energiatehokkaita tai päästöttömiä autoja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Emme halua lähteä vastuuttomalle tekemättömyyden tielle, jollaista esimerkiksi Yhdysvaltojen hallinto lokakuussa julkaistussa raportissa autoteollisuudelle ehdottaa. Raportin mukaan uusien henkilöautojen päästöjä ei pidä rajoittaa, koska se tulisi autoteollisuudelle kalliiksi. Vielä kalliimmaksi koko yhteiskunnalle tulevat päästöt. Liikenteen ilmastopolitiikan työryhmässä etsimme ennakkoluulottomasti keinoja liikenteen muuttamiseksi hiilettömäksi vuoteen 2045 mennessä.

Kirjoittaja toimii liikenteen ilmastopolitiikan ILMO45-työryhmän puheenjohtajana.

Osion tuoreimmat

Luitko jo nämä?

Mainos