Terhi Penttilän johtamalle kuljetusliikkeelle vuosi 2020 on ollut haastava, mutta saman konsernin matkatoimistolle se on ollut suorastaan kammottava - Pirkanmaan yrittäjät - Aamulehti

Terhi Penttilän johtamalle kuljetusliikkeelle vuosi 2020 on ollut haastava, mutta saman konsernin matkatoimistolle se on ollut suorastaan kammottava

Terhi Penttilä on toiminut Länsilinjat konsernin toimitusjohtajana vuodesta 2008. Se ei ole 81-vuotiaan perheyrityksen historiassa vielä kovinkaan pitkä pätkä, mutta sitäkin tapahtumarikkaampi. Pitkästymään Terhi ei ole ehtinyt, sillä suomalainen joukkoliikenneala on tuskin ollut koskaan yhtä suuressa murroksessa kuin hänen vahtivuorollaan. Siihen ei ole edes vaadittu koronaa, joka puolestaan on iskenyt kapuloita rattaisiin etenkin samaiseen konserniin kuuluvaan Lomalinja Oy:n toimintaan. Pirkanmaan Yrittäjä -lehti kävi jututtamassa molempien yritysten toimitusjohtajaa yrityksen varikolla Sarankulmassa.


18.11. 11:30

Länsilinjojen toimipistettä ei ole vaikea löytää. Ei vaikka osoitteen tarkka numero onkin unohtunut työpöydälle. Sen verran kova on pihan bussitiheys, että uskallan pistää vilkun päälle. Oikeaan meni, sillä vaikka suurin osa pihan autoista on tunnistettavissa Nysseiksi, löytyy niistä myös hakemani yrityksen logo eli punasininen kahden L-kirjaimen yhdistelmä. Länsilinjoilla on ollut aikaa lunastaa paikkansa Pirkanmaalla, sillä se aloitti ajot samaisella nimellä jo vuonna 1939. Perustamisajankohta oli harvinaisen hankala. Samana vuonna alkanut talvisota kun vei rintamalle sekä firman autot että kuskit. Länsilinjojen toiminnan alkaessa elettiin siis poikkeuksellisen haastavia aikoja.

Etätyö ei kaikille onnistu

Luojalle kiitos, maailmanpalolta on nyt säästytty, mutta niin vaan 81 vuotta myöhemmin eletään Länsilinjoissa taas hyvin poikkeuksellista ajanjaksoa. Syy tähän on Aasiasta matkaan lähtenyt virus, joka on tässä vaiheessa kiertoaan ehtinyt jo vaikuttaa tavalla tai toisella oikeastaan joka ikisen Telluksen asukin elämään ainakin jollakin tapaa. Terhi Penttilän omassa arjessa korona on näkynyt ensisijaisesti etätyön lisääntymisenä. Kun aikaisemmin konttorilla tuli käydyksi lähes joka arkipäivä, on nyt konttoripäivien määrä ollut 1–2 per viikko. Kodissa työskentelyn hän uskoo jatkuvan omalta osaltaan myös tautitilanteen päättymisen jälkeen. Yhtä hyvin hän tietää sen, että läheskään kaikilla etätyöhön ei ole mitään mahdollisuutta. Hänen oma firmansa on tästä malliesimerkki. Länsilinjat-konsernin reilusta 300 työntekijästä etätyömahdollisuus koskee vain hyvin harvaa.

– Meillä etätyöhön on mahdollisuus vain parilla kymmenellä. Kuljettajien ja asentajien työt eivät etänä luonnistu, Penttilä kertoo.

Terhi Penttilä ihmettelee esimerkiksi liikenneministeri Timo Harakan puheita joukkoliikenteen kaikkia osapuolia koskettavista tuista. Ainakin ensimmäisen sadan miljoonan paketista yksityiset liikennöitsijät eivät saaneet senttiäkään. ­

Aasiasta alkoi kuulua kummia

Konsernin potentiaalisista etätyöntekijöistä eli siis käytännössä toimistotyöntekijöistä merkittävä osa on lisäksi parhaillaan jo muutenkin lomautettuna. Kun yrityksen nimi on Lomalinja Oy ja toiminta perustuu suomalaisten viemiseen maailmalle, ei tarvitse edes kysyä, onko koronasta ollut haittaa liiketoiminnalle. Kun matkoja ei järjestetä, ei työtä yksinkertaisesti ole ollut. Epidemian vaikutukset alkoivat näkyä Lomalinjojen osalta jo huomattavasti ennen muuta konsernia. Heidän kevään Kiinan matkansa olivat ensimmäiset, jotka joutuivat puntariin jo huomattavasti ennen kuin tauti oli Euroopassa edes noussut polttopisteeseen. Kiinan matkat jouduttiin perumaan siis jo alkuvuodesta. Toinen kevään myyntivalteista olisi ollut Italia. Se puolestaan oli ensimmäinen maa, johon epidemia Euroopassa toden teolla iski. Terhi Penttilän mukaan jo tässä vaiheessa alkoi olla selvillä, että tämä vuosi tulee olemaan pilalla. Siitä tosin oltiin vielä pihalla, kuinka pilalla.

Matkailuvuosi meni pipariksi jo alkuvuodesta

Odotusten ja toteuman välinen kontrasti oli suuri. Ennakkotilausten osalta kun matkatoimiston vuosi 2020 näytti jopa erinomaiselta. Ennakkoon matkoja oli varattu ennätysmääriä, mutta nyt koko vuoden kuukausista ainoastaan tammi- ja helmikuu pystyttiin toimimaan normaalioloissa.

Matkatoimistolla harmaita hiuksia aiheutti epidemian alkuvaiheessa sekin, että maailmalle jo ennen epidemiaa lähteneet asiakkaat saataisiin turvallisesti kotiin. Se auttoi asiaa, että alkuvuosi on tyypillisestikin vuoden hiljaisinta aikaa. Viiden kompaktin ryhmän verran matkaajia silti reissussa tuolloin vielä oli. Heistä kaikki saatiin kyllä ehjinä takaisin Suomeen.

Rajat kiinni – yhtä vuoristokeikkaa lukuun ottamatta

Tämän reissun jälkeen ulkomaille ei olekaan ollut asiaa. Sääntöön tosin mahtuu yksi poikkeus. Italian Dolomiiteille suuntautunut patikointireissu päästiin järjestämään elokuussa. Toimitusjohtaja myöntää, että siinäkin aika monen asian piti loksahtaa kohdalleen.

– Tälle reissulle taivaankappaleet olivat suotuisassa asennossa. Juuri silloin Italiaan matkailu oli sallittua, lentoja ei ollut peruttu, paikallinen opas halusi toteuttaa reissun ja koska kyseessä oli paljon ulkoilua sisältävä vaellusmatka, myös asiakkaat uskalsivat lähteä sinne, Penttilä kertoo. Muuten yrityksen vähäinen toiminta onkin tänä vuonna keskittynyt kotimaan matkailuun.

– Vähän Lappia ja vähän enemmän päivämatkoja, Penttilä kertoo. Varsin suosittuja ovat olleet historioitsija Teemu Keskisarjan vetämät matkat, joita on tehty paitsi Itä-Suomeen myös tänne Pirkanmaalle. Taloudellisesti nämä reissut ovat tosiasiassa pisaroita meressä. Se kun tiedetään jo nyt, että yrityksen viime vuoden liikevaihdosta saavutetaan vain noin kymmenisen prosenttia.

– Kyllä tämä enemmän on ollut harrastustoimintaa. Tämän vuoden liikevaihto tehtiin käytännössä tammi- ja helmikuussa.

Seitsemänlukuinen summa palautuksina

Maailmalla matkailu on stopissa, mutta rahaliikenne ei. Toimitusjohtajan mukaan he ovat jo tänä vuonna palauttaneet asiakkaille peruuntuneina matkoina useamman miljoonan euron verran rahaa.

– Aivan tarkkaa summaa en muista, mutta seitsemännumeroinen luku se on, eikä se ala ykkösellä eikä taida alkaa kakkosellakaan, Penttilä kertoo. Säästöjä on haettu siitäkin, että Lomalinjojen toimisto muutti äskettäin samaan osoitteeseen emoyhtiön kanssa. Vuokrasopimus katkaistiin jo keväällä tilanteen eskaloituessa, vaikka sitä silloin jouduttiinkin tovi miettimään.

– Nyttemmin katsottuna tilasta luopuminen oli ainoa oikea päätös, Penttilä huokaa. Penttilän mukaan Lomalinjan tämän vuoden liikevaihto tippuu noin kymmeneen prosenttiin edellisvuodesta, mikä on luonnollisesti aivan poikkeuksellinen pudotus yrityksen historiassa.

Kovin on sumuinen myös bussiliikenteen lähitulevaisuus. Äskettäin kuullut rokoteuutiset tosin ovat hyvä uutinen myös joukkoliikenteen suosion kannalta.­

Peruutussumaan ei ollut valmiita prosesseja

Lomalinjojen henkilöstön lomautukset ovat jatkuneet jo useamman kuukauden. Kun töitä ei kerrassaan ole, niin ei niitä voi tarjotakaan. Alkukeväästä tosin hommaa vielä piisasi, kun matkojen peruutukset ja asiakkaiden rahanpalautukset piti saada hoitumaan.

– Meillä oli toimivat prosessit myyntiin ja operointiin mutta ei massaperumisiin. Tätä aikaisemmin peruutukset olivat olleet yksittäistapauksia, kun nyt niitä tehtiin kuin liukuhihnalta. Se vei paljon aikaa, koska niiden teko oli pitkälti käsityötä. Lain mukaan matkanjärjestäjällä on peruutuspäätöksen jälkeen kaksi viikkoa aikaa maksaa summa takaisin asiakkaalle.

– Aivan paria poikkeusta lukuun ottamatta tähän myös päästiin, Penttilä kertoo.

Matkoja suunnitellaan nyt, koska se on ainoa mahdollisuus

Tällä hetkellä matkatoimiston tulevaisuus on edelleen täysi kysymysmerkki. Minkäänlaista tietoa siitä, kuinka kauan epidemia kestää kun ei ole kenelläkään. Tällä hetkellä Lomalinjan tiimistä lomautettuna ovat kaikki paitsi kaksi ihmistä, jotka hekin tekevät 50-prosenttista työpäivää.

– Tuotantopäällikkö on nyt kasaamassa kokoon syksyn 2021 matkoja, jotta meillä olisi jotain myytävää tilanteen parantuessa, Penttilä kertoo. Vaikka reissujen toteuttamisesta ei olekaan olemassa vielä minkäänlaista takuuta, suunnittelua on kuitenkin pakko tehdä nyt, tai se on liian myöhäistä.

– Tuotannon aikajännehän ulkomaanmatkoissa on jo lentoaikataulujen myötä 9–12 kuukautta, Penttilä huomauttaa. Yrityksellä on jonkin verran plakkarissa myös vuodella eteenpäin siirtyneitä matkoja.

– Esimerkiksi tämän vuoden Veronan Oopperajuhlan liput on siirretty ensi vuoteen, joten toivotaan että matkaan päästään tuolloin, Penttilä kertoo.

Pysyvät vaikutukset puhuttavat

Toimitusjohtaja tunnustaa, että tällä hetkellä koko matkatoimiston tulevaisuus on vielä avoin. Eikä Lomalinja suinkaan ole tässä tilanteessa ainoa yritys, jonka olemassaolo on nyt vaakalaudalla. Tällä hetkellä kenelläkään ei ole varmaa tietoa, minkälaista pysyvää muutosta korona jättää maailmaan ja matkailutottumuksiin.

– Hyvä kysymys on, palaako ilmailu enää entiseen normaaliin lainkaan, ja vaikka palaisi, niin millä hinnoilla jatkossa lennetään, hän toteaa. Ja vaikka hän pitääkin jonkinasteista muutosta liki varmana, kokonaan hän ei usko ihmisten matkailuinnostuksen hiipuvan ikinä.

– En usko olevani ainoa, joka kokee, että omasta kodista olisi välillä hetkeksi kiva päästä vaihtamaan maisemaa, Penttilä tuumaa.

Hankala on tilanne myös ydinbisneksen puolella

Länsilinjat-konsernin ydinbisnes, matkustajaliikennöinti, on selvinnyt poikkeusvuodesta 2020 siihen lukeutuvaa matkatoimistoa paremmin, mutta helppoa ei liiketoiminnan harjoittaminen ole tälläkään sektorilla ollut. Virus ei tosin ole ollut ainoa syy.

Linja-autopuolella kevättä sotki koulusulku. Sen myötä loppuivat nimittäin luonnollisesti myös koulukyydit. Niiden vuoksi Länsilinjoillakin jouduttiin turvautumaan lomautuksiin, joiden määrä laskettiin kymmenissä. Määrä oli siis merkittävä, mutta toisaalta kaikkiaan Länsilinjojen riveissä linja- autoa ajaa noin 260 henkeä. Sen verran haastava kuluva syksy on ollut, että yhtiö joutui marraskuussa käynnistämään yt-neuvottelut. Syy niiden käynnistämiseen ei nyt tosin ollut korona, vaan hävityt tarjouskilpailut sekä yleinen asiakasmäärien lasku.

Monenmoista sopimusmallia

Tämän päivän matkustajaliikennöintiä toteutetaan sen verran monella eri liiketoimintamallilla, että aivan yksinkertaista asian selvittäminen ei ole. Penttilä joutuu vääntämään minulle asian todellakin rautalangasta. Karkeasti yksinkertaistaen Länsilinjojen kyydit voidaan jakaa joko julkisen tahon ostamaan liikenteeseen tai markkinaehtoiseen eli yksinomaan yrityksen omalla tuloriskillä ajettavaan liikenteeseen.

– Markkinaehtoisessa liikenteessä liikennöitsijä pitää matkustajatulot eikä saa muuta tuloa, Penttilä selkeyttää. Viimeisimpään lokeroon Länsilinjoilla kuuluvat esimerkiksi urheiluseuroille tai muille ryhmille ajettavat tilausajot sekä muutamat pidemmät reitit, joista voidaan mainita Tampere–Helsinki-reitti.

Ostoliikenne voidaan vielä sekin jakaa kahtia netto- tai bruttosopimusliikenteeseen.

Penttilän mukaan Nettosopimuksessa liikennöitsijä pitää lipputulot ja saa sen lisäksi sopimuksen mukaisen korvauksen ja myös lipputuloriski on siis liikennöitsijällä, Penttilä selkeyttää. Länsilinjoilla esimerkki bruttosopimuksesta on Tampereen kaupungin Nysse-liikennöintiä koskeva sopimus. Bruttosopimus puolestaan tarkoittaa sitä, että tilaaja maksaa kilpailutuksen voittaneelle liikennöitsijälle suoritteiden mukaisen korvauksen.

– Tilaaja pitää itse lipputulot ja kantaa siis lipputuloriskin, Penttilä avaa. Bruttosopimuksesta esimerkiksi käy Länsilinjojen Ely-keskuksen kanssa tekemä sopimus, joka koskee Tampereen ja Huittisten välistä reittiä. Siinä yrityksen saama tulo riippuu osittain lipputuloista ja täten myös matkustajamääristä.

Ministerin ontot sanat

Terhi Penttilän mukaan korona on kurittanut erityisesti tilausajoliikennettä, markkinaehtoista liikennettä ja nettosopimusliikennettä.

– Bruttosopimusliikenteen kurimus on puolestaan kohdistunut tilaajiin kuten meillä täällä Nysseen ja pääkaupunkiseudulla HSL:ään. Se yrittäjää ihmetyttää, että valtion joukkoliikenteen koronatukena jakamat 100 ja 111 miljoonan euron potit on kohdistettu vain ja ainoastaan sopimusliikenteeseen; sitä maksetaan vain näille julkisyhteisöille eli liikenteen tilaajille. Lisäksi VR on saanut tukea ostoliikenteeseen. Toistaiseksi yksityiset liikennöitsijät ovat kuitenkin jääneet näiden osalta nuolemaan näppejään. Tämä ei Penttilän mukaan käy oikein yksiin liikenneministeri Timo Harakan tasapuolisuuspuheiden kanssa.

– Markkinaehtoinen eli yritysten vastuulla oleva liikenne ei tästä tuesta mitään saa, mikä ei kyllä ole alueellisestikaan tasa-arvoista.

Terhi Penttilä huomauttaa vielä loppuun, että ovella on jo seuraavakin isompi koko liikennetoimialaa koskeva murros eli päästöttömään liikenteeseen siirtyminen. Penttilän mukaan se edellyttää kaikilta alalla toimivilta yrityksiltä paitsi uudistumiskykyä ja suuria investointeja niin kalustoon kuin järjestelmiinkin.

Lue myös: