Pirkanmaan kylistä löytyy yhteisöllisyyttä ja ilmastotekoja – Näin toimitaan Virtain Vaskivedellä, Nokian Sarkolassa ja Sastamalan Kaukolassa - Mainos - Aamulehti
MainosPirkan Kylät ry

Pirkanmaan kylistä löytyy yhteisöllisyyttä ja ilmastotekoja – Näin toimitaan Virtain Vaskivedellä, Nokian Sarkolassa ja Sastamalan Kaukolassa

Kiivaana käyvä ilmastokeskustelu on saanut monet miettimään, mistä hiilijalanjälkemme koostuu ja kuinka voimme omilla valinnoillamme vaikuttaa sen kokoon. Pirkanmaan kylät eivät seuraa keskustelua sivusta, vaan ovat ryhtyneet sanoista ilmastotekoihin.

Mari Alanen kehuu Nokian Sarkolan maisemia, joissa asukkaiden on hyvin luonteva sisäistää ympäristö- ja ilmastoasiat. Kuvassa ovat myös lapset Vilho ja Elsa.


25.11.2020 6:00 | Päivitetty 23.11.2020 15:32

- Emme ole ongelma, vaan ratkaisu, määrittää Virtain Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Heinonen maaseudun paikan ilmastokeskustelussa.

- Valinnoillamme voimme vaikuttaa hiilijalanjälkeemme, mutta meidän pitää saada enemmän tietoa, jotta voimme tehdä hyviä valintoja. Pienempään hiilijalanjälkeemme liittyvät myös lähipalvelut. Voimme käyttää vieläkin enemmän oman kylän palveluita, Heinonen miettii.

Kylien asukkaat, yritykset ja maatilat eri puolilla Pirkanmaata ovat hyvin kiinnostuneita ja motivoituneita toimimaan ilmastoystävällisesti. Hiilen sitominen ja uudet energiaratkaisut ovat tätä päivää niin Virtain Vaskivedellä ja Sastamalan Kaukolassa kuin Nokian Sarkolassakin. Hyvänä tukena on ollut Pirkan Kylät ry:n kaksivuotinen Hiiltä sitovat kylät -hanke, jossa on innostettu asukkaita kehittämään kyliään ilmastotekoja toteuttaen. Asioita on pohdittu ja ratkottu yhteisöllisesti sekä yhdessä tehden hankkeeseen osallistuneiden noin 30 kylän kesken.

Kymmenen vuotta sitten kerrostalosta Nokian Sarkolaan muuttanut ja sinne talonsa rakentanut Tomi Puranen painottaa kyläasumisessa hyvää mahdollisuutta toteuttaa ympäristön ja ilmaston kannalta tärkeitä toimia.

- Nyt voin tehdä asioita isommalla kädellä. Vihreä ajattelu maalämmöstä ja aurinkopaneeleista oli jo ennestään olemassa, mutta ajatusten toteuttaminen ei ollut kerrostalossa helppoa. Täällä kompostoimme ja kierrätämme. Parhaillaan testaan biohiilen käyttöä puutarhaviljelyssä, Puranen luettelee.

Sakari Telilä esittelee ilma-vesilämpöpumppua, joka valittiin Kaukolan kylätalon uudeksi lämmitysjärjestelmäksi.

Energiahankkeita ja yhteisöllisyyttä

Satamalan Kaukolassa jouduttiin luopumaan kylän omasta koulusta keväällä 2017, mutta kyläyhteisön onneksi koulukiinteistö siirtyi seuraavana vuonna Kaukolan Kyläseura ry:lle, joka sai runsaasti uusia mahdollisuuksia toimintaansa, mutta samalla myös uusia taloudellisia vastuita.

- Lämmitykseen ja lämpimään veteen kului vuodessa yli 16 000 litraa öljyä, mikä korkeimmillaan merkitsi 17 000 euron menoja. Vuonna 1950 valmistuneeseen koulurakennukseen ei ollut kauheasti aiemmin tehty remppaa, joten työtä oli paljon, Sakari Telilä taustoittaa tarvetta energiaremontille.

Syntyi Kylätalo lämpimäksi -hanke, jossa lämmitysjärjestelmän uusimisella sekä ikkunoiden kunnostamisella ja tiivistämisellä kyläseura on halunnut vähentää merkittävästi kiinteistön energiankulutusta omaksi ja ilmaston eduksi.

Energiatoimien arvo on kaikkiaan noin 80 000 euroa, josta lämmitysjärjestelmän vaihtamisen osuus on 50 000 euroa. Apua saatiin, kun alueellinen kehittämisyhdistys Joutsenten reitti ry hyväksyi kaukolalaisten hankkeen avustettavien investointien joukkoon.

Aluksi tavoitteena oli siirtyä maalämpöön, mutta alueen muinaishistorialliset arvot ja kallioperän epäselvä sijainti eivät olleet suosiollisia tälle vaihtoehdolle. Energiatehokkuutta parantamaan ja öljylämmitystä korvaamaan valittiin ilma-vesilämpöpumppu.

- Sen hinta-hyötysuhde onkin ihan hyvä maalämpöön nähden. Öljylämmitys on meillä vielä varalla ja lisänä kovia pakkasia varten. Öljyn osuus on kuitenkin vain 15-20 prosenttia, Telilä laskee.

Pasi ja Olena Sandholm sanovat ikkunantiivistystalkoista tulleen myös Kaukolan kyläläisille kiva kohtaamis- ja tutustumispaikka.

Koulurakennus hankittiin kyläseuralle kylän yhteisöllisyyden lisäämiseksi. Siinä myös onnistuttiin, vahvistaa Olena Sandholm.

- Kyläseuran toiminta muuttui, koska saimme koulusta yhteisen kokoontumispaikan, jollaista meillä ei aikaisemmin ollut. Myös nämä ikkunahommat ovat olleet hauskoja talkoita, joissa on voinut tutustua muihin kyläläisiin, Sandholm sanoo.

- Kyläseuralla on maanantaisin olohuoneilta, jolloin kylätalossa voi seurustella vapaasti, koota palapelejä, tehdä käsitöitä, pelata biljardia tai vaikkapa keittää teetä. Täällä kokoontuu myös 4H-yhdistyksen kokkikerho ja järjestetään Sastamalan Opiston kursseja, Sandholm luettelee.

Lisäksi kyläläiset ovat ottaneet talon juhlapaikakseen ja toimiipa se tarvittaessa vaikka juoksutapahtuman kisakeskuksena sekä erilaisten muiden tapahtumapäivien tyyssijana.

- Vuokraamme kylätaloamme myös muille, kyläseuran puheenjohtaja Timo Helenius vahvistaa.

- Kylätalomme on oikea matalan kynnyksen paikka astua sisään ja saada uusia ystäviä, kiteyttää puolestaan Outileena Uotila.

Nuorisoseuran ylläpitämältä Myllyniemen lavalta on alkanut monen pariskunnan yhteinen taival, vahvistavat Arto Taisto, Tapani Heinonen, Jussi Helin ja Juha Heinämäki.

Suunnitteilla ekologinen yhteisökylä

Yhteisöllisyys ja energiahankkeet lyövät kättä toisilleen myös Virtain Vaskivedellä. Kylän 125-vuotiaalle koululle on juuri saatu elinkaarta lisää valmistumassa olevan remontin myötä. Lämmitysjärjestelmäksi valittiin maalämpö.

Myös Vaskiveden Nuorisoseurantalolla energiaremontti on tarpeen ja siitä on myös aloitettu keskustelut.

- Nuorisoseurantalon energiakulut ovat nykyisellä sähkölämmityksellä 7 000-8 000 euroa vuodessa, laskee Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Heinonen, joka itse vetää monen toimen talossa ikäihmisten virkistys- ja liikuntapiiriä.

- Nuorisoseurantalo on kylällemme tärkeä talo monella tavalla, ja meillä kaikilla on huoli siitä, miten se saadaan pidettyä kunnossa, sanoo Tampereelta Virroille jo 1980-luvulla asettunut Wirtain Metalli Oy:n yrittäjä Arto Taisto.

Vapaa-ajallaan Taisto on vetänyt esimerkiksi nuorten liikuntakerhoa ja yrittäjänä tarjonnut työpaikkoja.

- Olemme saaneet pidettyä maaseutumaista kaupunkia elinvoimaisena luomalla työpaikkoja, joita Virroilla on nyt 18 ja Ähtärissä 16, Taisto kertoo.

Uudenlainen kyläasuminen on esillä, koska Vaskivedellä on suunnitteilla hanke ekologisen yhteisökylän perustamiseksi. Parhaillaan odotetaan rahoituspäätöstä hankkeen esiselvityksen aloittamiseksi.

- Toivottavasti saamme sen esiselvityshankkeeksi, sillä yhteisökylälle voi olla oikeasti kysyntää, toteaa selvityksen tekijäksi valmistautuva Juha Heinämäki.

Uudessa kyläasumisessa halutaan laskea rakentamisen ja asumisen ympäristö- ja ilmastokuormitusta. Kun uutta asumista saadaan aikaan, se taas antaa mahdollisuuksia palvelujen säilymiseen, yritystoimintaan ja ruoan lähituotantoon. Lapsiperheet tuovat kylälle tulevaisuutta ja mahdollisuuksia säilyttää oma koulu.

Vaskiveden kyläyhdistyksen puheenjohtaja Tapani Heinonen ryhtyy seuraavaksi vetämään myös Nuorisoseuran energiatoimikuntaan, joka alkaa selvittää Nuorisoseurantalon energiaratkaisua.

Vaskiveden koulussa toimii ryhmäperhepäiväkoti sekä esikoulu ja annetaan perusopetusta luokilla 1.–6. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen piirissä on kaikkiaan 45-50 lasta. Oma erikoisuutensa on koulun metsäomaisuus, joka mahdollistaa opetukseen monia luonnonläheisiä asioita. Koulun entinen opettaja Vilhelmiina Keskinen testamenttasi miehensä Sem Keskisen kanssa aikoinaan omaisuutensa Vaskiveden koulun oppilaiden hyväksi. Lahjoitukseen kuului 27 hehtaarin metsäpalsta.

- Koulun remontin lisäksi yhteisöllisiä hankkeita kylällämme ovat olleet vuonna 2019 valmistunut ja neljä vuotta kestänyt valokuidun rakentaminen sekä juuri päättynyt ruoppaushanke, jossa satamaan johtavaa väylää kunnostettiin reilun kilometrin verran, Tapani Heinonen sanoo.

Kylätaajaman tuntumassa olevalta Tyrkönlahdelta ruopattiin pienveneille soveltuva väylä, jota myöten veneilijät pääsevät Tampereelle asti vievälle Runoilijan tie -laivaretille. Seuraavaksi rakennetaan venelaituri.

Nopeiden tietoliikenneyhteyksien valokuituun saatiin Vaskivedeltä 125 ja muista kylistä lisäksi 45 liittyjää.

- Pidimme operaattorin suuntaan kiinni siitä periaatteesta, että jokainen halukas saa valokuituyhteyden, hankkeen vetäjä Antti Sipilä kertoo.

Vaskivedellä maalämpöä käytetään omakotitalojen lisäksi maatalouden tuotantorakennuksissa, kertovat maatalousyrittäjät Tuomo Poukka ja Tapio Harju.

- Tuotamme maalämmöllä nyt lämmön sikalaan, halliin ja kahteen omakotitaloon. Järjestelmä korvasi öljyllä ja puulla lämminneen kattilan, Poukka kertoo.

- Siirryimme öljylämmityksestä maalämpöön kymmenkunta vuotta sitten, ja sillä saadaan lämpö sikalaan sekä omakotitaloon. Kaivoin maalämpöputkiston peltoon, ja lämpöä on hyvin riittänyt, Tapio Harju vakuuttaa.

Myös valokuituhanketta vetävällä Antti Sipilällä on kokemusta maalämmöstä:

- Sukutilamme on nyt pojalla, ja tila lämpiää järvestä saatavalla maalämmöllä.

Vaskivesi on saanut vireyttä myös uusista yrittäjistä. Yksityistä palvelutuotantoa edustavat esimerkiksi monelle ohikulkijallekin tutut ruoka-, tauko- ja ostospaikat: Johanna Kivelän ja Martti Julmalan Café Virtainportti sekä Sari ja Jari Hakkaraisen Kahvila RasinTupa.

Yhteiset kylän kehittämisasiat kiinnostavat, ja siksi Vaskiveden kylän asukkaat ovat nytkin koolla Kahvila RasinTuvan yläkerrassa.

Sarkolan koululaisten lautasella on lähiruokaa

Virtain Vaskiveden tapaan Nokian Sarkolassa koulu on yhteisön keskiössä ja tarjoaa lapsille kosketuksen ympärillä olevaan maaseutuun.

- Vahalahden koulun oppilailla on oma perunamaa, jossa lapset viljelevät lähiruokaa, Sarkolan Kylät ry:n puheenjohtaja Jari Heinovaara kertoo.

- Laskujeni mukaan tänä vuonna kyläämme on tullut 17 uutta lasta. Heistä osa on tänne muuttaneita ja osa täällä syntyneitä. Mielestäni tilanne on hyvä 400 vakituisen asukkaan kylässä, Heinovaara kiittelee.

Koulun lähiruokapäivissä koululaisille tarjoillaan riistaa, paikallisten tilojen tuotteita sekä oman perunamaan antimia. Kiertotalouteen koululaiset tutustuvat käyttämällä omaa kompostoria.

Koulun ympäristöasioiden ja lähiruoan lisäksi Heinovaara nostaa sarkolalaisiksi piirteiksi hirsirakentamisen, aurinkokennot, sähkö- ja hybridiautot, maalämmön, biohiilen valmistuksen, fossiilittomasti tuotetun sähkön käytön kotitalouksissa sekä seurojentalon energiatehokkuuden parantamisen ilmalämpöpumpulla.

Vahalahden 33 oppilaan koulun vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja Mari Alanen kehuu myös Sarkolan sijaintia ja upeita maisemia.

- Koulun ympärillä on aivan mahtava ympäristö, johon on lisäksi istutettu puulajipuisto.

Karjatilallisena Alanen tuntee monipuolisesti maaseudun tavoitteet hiilijalanjäljen pienentämisessä.

- Omalla tilalla olemme siirtymässä luomutuotantoon ja ryhdymme laskemaan tilan hiilitasetta. Itsekin osallistun alkaneisiin koulutuksiin. Tilallamme lypsyrobottia voidaan jo käyttää aurinkopaneelien tuottamalla energialla.

- Täällä Sarkolassa on vielä karjatiloja: kaksi maitotilaa, lihakarjatila ja lammastila. Nurmenviljelyhän on ihan parasta hiilensidontaa. Lehmiä nyt parjataan ilmastoasioissa, mutta silloin unohdetaan asian toinen puoli, Alanen huomauttaa.

Koulun ja kylän yhteisistä tapahtumista hän mainitsee vielä niiden hyvinvointia lisäävän merkityksen:

- Ne ovat aina myös virkistys- ja kunnonkohotuspäiviä, kun esimerkiksi kylän vaarit tulevat koulun perunamaalle istutus- ja nostotalkoisiin. Koululaisten vanhemmat ovat puolestaan raivanneet koulun pihaympäristöä talkoilla.

Hiiltä sitovat kylät -hankkeen hankevetäjä Heidi Hallongren poimii tästä oivan esimerkin ilmastoteoksi.

- Maisemanraivaus on juuri sopiva pari biohiiletykselle, sillä hiilettämällä risukosta saadaan maanparannusainetta ja samalla hiili pysyy maaperässä poissa ilmakehästä jopa satoja vuosia. Hankkeessa järjestetyt neljä biohiiletystyöpajaa saivatkin suuren suosion ja olivat oikeita ilmastotekoja, Hallongren summaa.

Hankkeen vaiheita alusta asti seurannut Pirkan Kylät ry:n kyläasiamies Jani Hanhijärvi nyökyttelee vieressä ja tiivistää ajatuksensa.

- On ollut upeata huomata, miten Pirkanmaan kylät ovat hankkeen edetessä innostuneet ilmastotoimista. Ja yhä paremmin on tiedostettu myös se, että maaseudulta löytyy ratkaisu moniin ilmastokysymyksiin.

Vahalahden koulun vanhempaintoimikunnan puheenjohtaja Mari Alanen ja Sarkolan Kylät ry:n puheenjohtaja Jari Heinovaara kertovat sarkolalaisten olevan hyvin monipuolisia ilmastoteoissaan.

Pirkan Kylät ry ja ilmasto

Pirkan Kylät ry on edistänyt Pirkanmaan kylätoimintaa jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan muun muassa auttamalla kylien kehittämisessä, luomalla yhteistyöverkostoja sekä tarjoamalla tietoa tilaisuuksien ja koulutusten kautta. Viimeisimpänä mukaan on tullut myös ajankohtainen aihe: ilmastonmuutos.

Pirkan Kylien kaksivuotisessa (2019–2020) Hiiltä sitovat kylät -hankkeessa on innostettu asukkaita kehittämään kyliään ilmastotekoja toteuttaen. Hanketta on rahoittanut Pirkanmaan ELY-keskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta.

Hankkeeseen osallistuneiden noin 30 kylän kanssa on kylien yhteisinä toimina esimerkiksi parannettu kylätalojen energiatehokkuutta, pohdittu metsänhoidon merkitystä hiilinielujen ylläpidossa, keskusteltu aurinkoenergiasta, valmistettu biohiiltä, pohdittu tulevaisuuden liikenneratkaisuja, järjestetty ympäristöaiheisia tapahtumia, tutustuttu yhteisölliseen kasvimaahan ja järjestetty villiyrttiretkiä yhteisöllisesti ja yhdessä tehden.

Hankkeessa on ilmastotekojen suunnittelun ja toteutuksen ohessa tarjottu samalla uudenlaista sisältöä perinteiseen kylätoimintaan: yhteisöllisiä toimia hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä hiilen sitomiseksi ja varastoimiseksi.