Steinerkoulussa kasvaa sen oman juttunsa löytäviä - Mainos - Aamulehti

Steinerkoulussa kasvaa sen oman juttunsa löytäviä

Tampereen steinerkoulu tarjoaa vaihtoehtoisen tavan hankkia peruskoulun edellyttämät tiedot ja taidot. Steinerkouluissa kautta maailman tiedetään, että oppiminen on syvää vasta silloin, kun pelissä on pään lisäksi sydän ja kädet. Siksi steinerkoulu tarjoaa lapsille niin paljon enemmän kuin normaalisti edellytetään.


18.11. 6:00

Mikä minusta tulee isona?

Kukaan ei voi tietää, mikä lapsesta tulee isona. Steinerkoulun opettajien tehtävä on kannattaa ja ruokkia jokaisen lapsen omaa kehityspolkua. Se on vastuu, joka kestää kauan. Lapset opiskelevat ensimmäiset kahdeksan vuotta saman opettajan johdolla samassa tutussa ryhmässä.

– Kiusaamista tai luokkakavereille esittämistä on vähemmän, jos ryhmä pysyy koossa. Lapsilla on paineita esittää jotain roolia uudessa ryhmässä tai vaihtuville opettajille. Vanhassa tutussa ryhmässä esittäminen ei mene läpi, sanoo luokanopettaja Nina Kurko.

Ryhmät hitsataan yhteen monin eri tavoin. Samalla yksilölle annetaan tilaa ja aikaa kasvaa. Ryhmät retkeilevät lähelle ja kauas. He pääsevät luottamaan toisiinsa isoissa näytelmäproduktioissa. Ihmissuhteista tulee kestäviä.

– Emme mekään aluksi tiedä, mihin elämäntehtävään kukin lapsi kasvaa. Viitteitä voimme saada. Jos lapset olisivat kasveja, niin tietysti männyntainta kasvatettaisiin eri tavalla kuin kaktuksentainta. Jos niitä kasvatettaisiin samalla tavalla, kumpikin taimi näivettyisi. Jokaista tulee kohdella eri tavalla. Vaikka meillä on Suomessa samat opetussuunnitelman perusteet kaikilla kouluilla, voimme steinerkoulussa keskittyä yksilöön massan sijaan.

Steinerkoulussa kasvatetaan itsenäiseen ajatteluun kykeneviä aikuisia ihmisiä.

– Jos heistä tulisi vaikkapa jotain noista kolmesta: itsenäisiä, aikuisia tai ihmisiä. Jos lapsesta kasvaa näitä kaikkia, niin sitten ollaan aivan huipussa. Jokainen voi löytää sen oman juttunsa, Kurko sanoo.

Kokoaan isommat ympyrät

Matematiikan tunnilla on geometriaa. Kuudesluokkalainen Eino Nurminen piirtää harpilla ympyröitä isoon paperiin. Kun ympyröitä piirretään paljon lomittain ja symmetrisesti, syntyykin jotain uutta.

– Meillä on siis myös kuvaamataitoa tässä matematiikan rinnalla, koska ympyröiden väliin jääneitä alueita voidaan värittää eri väreillä.

Einon matematiikantunnilla tekemä kuvaamataidon piirros alkaa näyttää ympäristöopin kukan terälehdiltä. Yksi tunti, kolme ainetta. Kyse on oppimisen muotoilusta. Koko koulu on muotoiltu.

– En oikein tiedä, miksi meidän koulun talo on niin monimuotoinen ja kulmikas. Kivan värikästä ainakin. Kai se on siksi, että oppilaat viihtyisivät täällä. Täällä on kaikkea kivaa, suihkulähdekin sisällä. Ja tosi hyvää ruokaa. Meillä on jotenkin erilaista.

Kuudesluokkalaiset osaavat kieliäkin jo varsin hyvin. Jo ekaluokalla alkaneet kaksi vierasta kieltä on samaan tapaan elämällä opeteltuja.

Suuria tunteita näyttämölle

Tampereen steinerkoulun lukion englanninkielenopettaja Lasse Tuores kertoo, että taiteen läpäisykyky ja voima on suuri steinerkoulun opetuksessa. Lapsen ei kuitenkaan tarvitse olla taiteilija tai näyttelijä koulussa pärjätäkseen tai sinne päästäkseen. Taide on vain apuväline.

– Taide ja ilmaisutaide ovat mukana kaikessa opetuksessa ihan alusta saakka. Taide läpäisee kaiken, Tuores kertoo istuessaan koulun ison näyttämön reunalla.

Isoja teatteriproduktioita valmistetaan ja esitetään vuosittain kuusi. Eurytmiaa, musiikkiesityksiä, juhlakonsertteja vielä tätäkin enemmän. 300-paikkainen Aurora-sali on koulun sydän.

– Tämä on koulumme hieno juhlasali ja päänäyttämö, jossa olen saanut ohjata jo lukuisia Shakespearen näytelmiä alkukielellä lukion ykkösluokkalaisten kanssa. Nykyenglannin oppiminen saa siivet, kun lukiolainen pääsee tekemään Shakespearea vanhalla kielellä.

– Kaikki Shakespearen ajatukset, teemat ja sisällöt – ne jollakin tavalla koskettavat lukioikäistä nuorta. Ne jäsentävät lukiolaisen omaa tunnetilaa. He näkevät, että joku toinenkin on 400 vuotta sitten käynyt läpi ihan samat kuohut. Se on jännä, miten hyvin se toimii.

Lukiolainen Emma Karjalainen on ollut steinerkoulussa neljänneltä luokalta asti.

– Meillä on 8.- ja 5.-luokalla näytelmät. Se on lavalla olemisen harjoittelua ja itsensä esiintuomista. Tosi siistiä, varsinkin kun meillä on mahtava sali. Yhtä hauskaa on katsoa, mitä muut luokat ovat tehneet, hän sanoo.

– Vaikkei näytteleminen välttämättä olisi ihan kaikkien juttu, siinä on oikean työn tuntuma, kun pääsee isolle näyttämölle isojen yleisöjen eteen.

Yksilö ei pääse eksymään massaan

Emma tuntee kaikki opettajat. Opettajat tuntevat hänet.

– Tuntuu, että on ollut koko ajan kiva kontakti opettajiin. He huomaavat, jos meillä on ongelmia oppimisessa tai muita vaikeuksia. Ei koskaan tule sellaista tunnetta, että eksyisit massaan. Minusta hyvät opettajat kuuntelevat ja ovat läsnä. He ymmärtävät huolia, jos niitä on. Ja he osaavat oikeasti opettaa.

Mitä tuo oikeasti opettaminen tarkoittaa?

– Olen nyt lukiossa, mutta muistan vieläkin Kalevalan neljänneltä luokalta. Meillä oli Kalevalaa samaan aikaan kuin muillakin meidän ikäisillä, mutta se opetettiin steinerkoulussa ihan eri tavalla. Kalevalaa tuli kaikkialta. Sitä piirrettiin, maalattiin, kirjoitettiin, kuunneltiin, katseltiin, näyteltiin, tanssittiin ja luettiin ja hahmotettiin ylipäätään sitä juonta, Emma muistaa.

Mikä steinerkoulun juttu sitten on?

– Meillä ei käsketä menemään suoraan lopputulokseen. Ei sanota, että piirrä koira. Sanotaan, että aloita tästä koiran selkärangan kaaresta ja luo sitä lopputulosta pehmeämmin kohti sitä koiraa. Ymmärsin meidän koulun jutun ehkä yläasteella. Meillä on opinnoissa eri kerroksia. Täällä ei heitellä eteen yksittäisiä asioita, jotka pitäisi oppia. Steinerkoulu on yksi iso kokonaisuus, joka luodaan tulevaisuutta varten.

Yksilönä yhteisössä

Tampereen steinerkoulua on kuvailtu Tampereen suurimmaksi ja luovimmaksi yhtenäiskouluksi.

Haku koulun eskariin ja ekaluokalle avautuu aina loppusyksystä. Tarkempia tietoja www.tampereensteinerkoulu.fi

100-vuotias steinerpedagogiikka perustuu kokonaiskäsitykseen ihmisestä ja hänen kasvustaan.

Koulussa vältetään keskinäistä kilpailua ja kiirettä. Koko kouluyhteisö kannustaa oppilasta parhaaseen yksilökohtaiseen tulokseen.

Koulun oppilasravintola Timjami on kuusinkertainen luomunkäytön Suomen mestari. Kestävä kehitys ja ympäristöarvot leimaavat koko koulun toimintaa.

Koulu sijaitsee Muotialassa osoitteessa Muotialantie 79-81. Koulu on myös lähellä tulevaa Tampereen Ratikan reittiä.

Lue myös: