USA:n vaalit

Onko Trump uusi Ronald Reagan vai Amerikan oma Berlusconi? Nämä yhtäläisyydet löytyvät

Onko Trump uusi Ronald Reagan vai Amerikan oma Berlusconi? Nämä yhtäläisyydet löytyvät
Aapo RiihimäkiAamulehti

Ole rauhassa, Trump on vain uusi versio Ronald Reaganista.

Nämä sanat on kuultu Trumpin presidentinvaalikampanjan aikana monesta suusta.

Viimeksi demokraattikonkari Bob Shrum vertasi Trumpia Yhdysvaltoja vuosina 1981–1989 hallinneeseen presidenttiin.

Ulkopoliittisen instituutin tutkijat Mika Aaltola ja Charly Salonius-Pasternak korostavat, että Trumpin ja Reaganin välillä on huomattavia eroja.

Merkittävin niistä on kokemus. Vaikka Reagan oli entinen Hollywood-tähti, hän ehti toimia vuosia Kalifornian kuvernöörinä vuosia ennen presidentiksi nousuaan.

- Reagan oli politiikan vanha kehäkettu, Aaltola kiteyttää.

SA'AR YA'ACOV / Government Press Office / HANDOUT
Ronald Reagan (oik.) oli Valkoisen talon isäntä 1981-1989. Kuvassa hän neuvottelee Israelin entisen pääministerin Shimon Peresin kanssa.

Ronald Reagan (oik.) oli Valkoisen talon isäntä 1981-1989. Kuvassa hän neuvottelee Israelin entisen pääministerin Shimon Peresin kanssa.

Protektionismi vs. kansainvälisyys

Myös ulkopolitiikassa ero on merkittävä, jos Trump toteuttaa sellaista politiikkaa kuin lupasi kampanjansa aikana.

- Reagan oli vahvan Yhdysvaltojen kannattaja, mutta vahvan maailmaan päin suuntautuneen Yhdysvaltojen kannattaja, Aaltola sanoo.

- Siinä on selkeä ero. Reaganin keskeinen teema oli vapauden puolustaminen. Hän oli konservatiivinen internationalisti. Trump on taas nationalistinen, eristäytyvä realisti.

Trumpin kampanjan johtavia teemoja on ollut vapaakauppasopimusten vastustaminen ja Yhdysvaltojen omien etujen suojelu. Trumpin Yhdysvallat uhkaa käpertyä entistä syvemmälle itseensä.

- Trumpin kampanjassa tuli esiin nationalistinen projekti ja maan kansallisen suuruuden puolustaminen maailmaa vastaan.

Talouspolitiikassa samaa

Trumpin talouspolitiikassa sen sijaan on hieman reaganmaisia sävyjä. Hän on luvannut alentaa verotusta, erityisesti suurituloisilta.

- 1980-luvun politiikka oli kuitenkin hyvin maltillista Trumpin ehdotuksiin, Aaltola sanoo.

Salonius-Pasternak huomauttaa, että Reaganin kaudella veroprosenttia jouduttiin myös nostamaan.

Samaa Reaganin kanssa on myös siinä, että molemmat vetosivat työväenluokkaisiin ihmisiin, jotka asuvat pohjoisissa osavaltioissa ja ovat äänestäneet demokraatteja.

Joel Maisalmi / Aamulehden arkisto
Silvio Berlusconi on kehuskellut hurmanneensa Tarja Halosen charmillaan. Kuvassa hän on vierailulla Suomessa vuonna 2011.

Silvio Berlusconi on kehuskellut hurmanneensa Tarja Halosen charmillaan. Kuvassa hän on vierailulla Suomessa vuonna 2011.

Persoonana kuin Berlusconi

Toinen johtaja, johon Trumpia on verrattu, on Italian entinen pääministeri Silvio Berlusconi. Heidän taustansa ovat samanlaiset: molemmat ovat rikkaita bisnesmiehiä, jotka nousivat politiikan ulkopuolelta raketinlailla maidensa päämiehiksi.

Berlusconi oli mediamoguli, joka omisti aikansa parhaan jalkapallojoukkueen koko maailmassa, Marco van Bastenin, Ruud Gullitin ja Franco Baresin AC Milanin. Molemmat ovat myös tunnettuja heilastelustaan mallien ja näyttelijöiden kanssa, suurestaan suustaan ja lukuisista kohuista.

- Yhtymäkohtia on persoonissa. Kummatkin ovat isoja johtajia, jotka haluavat, että heitä arvostetaan isoina johtajina, ja jotka haluavat veljeillä muiden isojen johtajien kanssa, Aaltola analysoi.

- Samoja sävyjä on myös Vladimir Putinissa ja Turkin presidentissä Recep Tayyip Erdoganissa.

Berlusconi nousi pääministeriksi ensimmäisen kerran vuonna 1994. Italian poliittinen maaperä oli 1990-luvun alussa hieman samaan tyyliin hedelmällinen populistijohtajalle kuin Yhdysvalloissa tänä vuonna. Maa oli juuri kokenut suuren poliittisen murroksen, kun korruptioskandaali oli romuttanut uskon perinteisiin valtapuolueisiin.

- Molemmissa näkyy samanlainen puhdistumisriitti. Amerikkalaiset äänestivät sen puolesta, että Yhdysvallat puhdistuu kaikesta siitä, mikä ei liity valtion juuriin ja identiteettiin.

- Samoja piirteitä on, mutta mittakaava on täysin erilainen. Yhdysvalloissa ei ole tapahtunut täydellistä valtion luhistumista korruption alle.


Kommentit (3)

  • Ihmettelijä

    Kuulostaa aivan siltä että persut kokevat omakseen ehdokkaan valehtelun ja antavat hyväksynnän sille. Kuulostaa tutulta.

  • Ex-tilaaja

    Niin, Aamulehden päätoimittaja tässä haukkui tulevan US presidentin muutama kuukausi sitten pataluhaksi pääkirjoituksessaan. Tänään arvostettu diplomaattimme, Tuomioja, totesi että tästä ei tule mitään hyvää.
    Eiköhän amerikkalaisilla ole oikeus valita presidenttinsä, sitä oikeutta kannattaisi kunnioittaa täälläkin, kutsutaan demokratiaksi. Voisiko olla että Suomessakin kannattaisi kuunnella enemmistön ääntä liittyen maahanmuuttoon, pakkoruotsiin, globalisaatioon tai vaikka Guggenheimiin?

Kirjoita kommentti

Perustele, kirjoita selkeästi, älä vähättele ihmisiä, ÄLÄ HUUDA. Pysy aiheessa ja muista käytöstavat. Kommentit luetaan ja tarvittaessa muokataan ennen julkaisua.

Meillä on nollatoleranssi alatyyliselle ilmaisulle, henkilöön käyvälle arvostelulle ja vihamielisyydelle. Emme julkaise kommentteja, joiden ainoa sisältö on negatiivinen mielipide vailla perusteluja. Jätämme julkaisematta myös ne kommentit, joissa ei lainkaan piitata oikeinkirjoituksesta kuten isoista alkukirjaimista tai välilyönneistä.

Kiitos etukäteen rakentavasta kommentistasi!

Pääaiheet