Kauan kaivatun kesän valo ei piristä kaikkia, päinvastoin. Kun elämä painaa, vuoden parhaaksi kuviteltu aika voi ahdistaa lisää. Koronapandemia koetteli meistä monen henkistä kestävyyttä. Vaikka vakavia mielenterveysongelmia ei olisi ollut, harva – jos kukaan – selvisi ajasta ilman ahdistusta ja huolia.
Tuore THL:n Terve Suomi -tutkimus kertoo hälyttäviä tietoja työikäisten henkisestä hyvinvoinnista. Tutkimuksen mukaan jo joka viides työikäinen kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Se on lisääntynyt sekä miehillä että naisilla. Yleisintä kuormittuneisuus on tutkimuksen mukaan nuorilla, mutta taakka painaa myös yhä useampaa alle viisikymppistä.
Suomen mielenterveysongelmien luvut ovat jo hyvän aikaa olleet kovia. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeille yleisin syy on nykyisin mielenterveyden ongelmat. Vuonna 2021 masennus vei työkyvyttömyyseläkkeelle joka päivä yhdeksän ihmistä.
Mielenterveysongelmat kantaa yksilö, mutta niiden syyt kytkeytyvät tiiviisti koko yhteiskuntaan. Samalla tavalla ongelman juurisyiden ratkaisuun tarvitaan koko yhteiskuntaa. Mielenterveys on hallitusohjelmaneuvotteluissakin esillä yhtenä tärkeimmistä ratkottavista asioista. Etenkin lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoitaminen on asetettava työlistan kärkeen.
Mielenterveyshuoliin ja -ongelmiin pitää saada tukea nopeasti ennen kuin ongelmista tulee vuoria. Pirkanmaalla tilanne on parantunut, mutta edelleen erittäin huolestuttava. Maaliskuussa aikuispsykiatrian hoitoon pääsyä odotti 1 650 ihmistä, joista 760 oli odottanut hoitoa yli puoli vuotta (AL 17.5.).
Jokaisen ihmisen vaikeudet ovat erilaisia ja tilanne yksilöllinen. Yhteistä on kuitenkin, että nopea tuki auttaa vähentämään ongelmien pahentumista. Siksi psykiatrian tilanteen ratkomisen ohella tarvitaan tukea jo varhaisempaan vaiheeseen: hoitoon on päästävä oikeaan aikaan, ja siksi kokoomus on ajanut terapiatakuuta.
Aina tarvetta ei ole pitkälle terapialle, vaan lyhytkestoisempi apu voi riittää. Nopeat matalan kynnyksen palvelut auttavat paitsi estämään ongelmien pahentumista, myös helpottamaan jonopainetta. On tärkeää, että matalan kynnyksen palveluita on saatavilla helposti ja esimerkiksi digitaalisten palveluiden kautta. Tampereella esimerkiksi otimme viime vuonna käyttöön nuorten matalan kynnyksen walk-in-palvelun.
Mielenterveyden ongelmiin, syihin ja ehkäisyyn liittyvät kysymykset ovat monimutkaisia. Ennaltaehkäisyyn liittyy mielenterveyspalveluiden lisäksi eri viranomaisten ja päättäjien työ: muun muassa koulujen ja oppilaitosten arki, nuorisotyö sekä erilaiset harrastus- ja liikuntamahdollisuudet – siis työrauha, lepo, virkistys ja toistemme kohtaaminen. Tämänkaltaisessa laajemmassa henkisen hyvinvoinnin puolesta tehtävässä työssä tärkeässä asemassa ovat kaupungit ja niiden päättäjät.
On kuitenkin myös niin, että meidän on koko yhteiskuntana puututtava mielenterveysongelmien aiheuttajien juurisyihin. Otetaan esimerkiksi työelämä, joka toisinaan näyttäytyy paikkana, jonne henkinen hyvinvointi uppoaa. Tietotyössä pirstaleisuus voi kuormittaa, mutta monilla työpaikoilla myös tehdään paljon hyvinvoinnin vahvistamiseksi.
Työn imu, yhdessä tekeminen, osaamisensa tärkeäksi tunteminen ja onnistuminen ovat asioita, jotka myös parantavat henkistä hyvinvointia. Työyhteisöjen suuriin kysymyksiin kuuluukin, miten pirstaleisessa työelämässä ja elämässä vahvistetaan näitä tunteita ja varmistetaan, ettei henkinen taakka kasva kenelläkään kestämättömäksi.
Jos mielimme saada suomalaisten mielenterveyttä paremmaksi, tarvitsemme yhteisiä tekoja kaikkialla.
Anna-Kaisa Ikonen
Kirjoittaja on pirkanmaalainen kansanedustaja (kok.)
