Muutaman kuukauden intensiivinen jatkosarja Säätytalolta saa meidät henkeä pidätellen seuraamaan jännitysnäytelmää, jonka tuloksia pelkäämme jo etukäteen. Mantraksi on muodostunut ”kuusi miljardia euroa”. Säätytalolla ratkaistaan säätyjen: rikkaiden, keskiluokan ja köyhien kohtalo. Mutta jospa talouden sijaan tulevaisuuden käsikirjoituksen kehyksenä olisikin sivistys.
Sivistys on voimavara, jonka avulla olemme Suomessa eri aikoina tavoitelleet parempia tulevaisuuksia. Pidämme itseämme sivistyskansana. Sivistys ei kuitenkaan ole suomalainen keksintö, haimme aikoinaan vaikutteita Euroopasta ja maailmalta. Suomalaista osaamista oli soveltaa opit maailmalta oloihimme. Näin koululaitos, koulutus ja korkeakoulut saivat alkunsa. Historiassa tehdyt ratkaisut ovat tuottaneet pienelle kansakunnallemme edelläkävijän roolin.
Olemme tietojen ja taitojen parhaimpia käyttäjiä. Synnytämme innovaatioita korkean teknologian alueella, osaamme muita kestävämmin rakentaa oppimisen polkuja ja ratkaisemme maailman viheliäisiä ongelmia varmistaaksemme kansakuntamme tulevaisuuden uudistumiskyvyn. Näillä kaikilla taidoilla vaurastutamme kansantalouttamme.
Vierailin muutama kuukausi sitten korkeakoulujen rehtoriseurueessa Vietnamin Ho Chi Minissä. Tampereen kokoisessa kaupungissa oli yli kahdeksan miljoonaa asukasta. Enemmän siis kuin kansalaisia Suomessa. Suomalainen sivistys kävi kaupaksi. Pelkästään Tampereen ammattikorkeakoulun monialaiselle osaamiselle oli valtava kysyntä. Paikallisia yliopistoja kiinnostivat osaamisemme ammatillisessa opettajakoulutuksessa, robotiikassa, kestävässä kehityksessä ja kiertotaloudessa sekä äitiysneuvola ja seksuaalikasvatuksessa.
Vietnamin bruttokansantuote kasvaa noin kahdeksan prosentin vuosivauhtia ja kahdeksankymmenen miljoonan väestöstä liki kaksikymmentä prosenttia on alle kaksikymmentävuotiaita. Vietnamin tulevaisuus lukujen valossa näyttää todella erinomaisilta. Mutta haasteet ovat valtavat: teiniraskaudet, muoviroskan rasittama luonto, ruuan epäpuhtaudet, kaupunkien kehitys ja maaseudun kuihtuminen sai paikallisten yliopistojen rehtorit kadehtimaan meitä. Bruttokansatuotteen kasvu ei auta ratkaisemaan ongelmia, jotka pohjimmiltaan nousevat arvoista ja ihanteista, identiteetistä ja kyvystä uusiutua. Tietojen ja taitojen lisäksi Vietnamissa tarvitaan eettistä ja yhteiskunnallista sivistystä. Sitä, jonka me suomalaiset saamme jo äidinmaidossa.
Suomalainen sivistystyö on perinteisesti ollut vahvaa. Meillä on maailman parhaaksi mainittu koulutusjärjestelmä. Olemme kyenneet luomaan lyhyessä ajassa yliopistojen rinnalle ammattikorkeakoulut, jotka ovat notkeasti vastanneet ammatillisen sivistyksen tarpeeseen työelämässä ja soveltavassa tutkimuksessa. Samalla se on avannut uusia opiskelupolkuja sellaisille nuorille, jotka eivät koskaan uskoneet oppivansa tai opiskelevansa korkeakoulussa.
Säätytalossa eri säätyjen edustajat istuvat päättämässä maamme tulevaisuudesta. Sen päätöksen kärkenä pitää olla sivistyksen vahvistaminen. Se vaatii poliitikoilta sydämen sivistystä. Lähimmäisyyttä, jossa jokainen suomalainen pidetään tulevaisuuden mahdollisuuksissa mukana. Sillä on hintansa. Se hinta maksaa moninkertaisesti itsensä takaisin. Kansainvälisenä kauppana, imagon vahvistumisena, vetovoimana, onnellisimpana kansakuntana. Se on enemmän kuin kuusi miljardia euroa.
Tapio Kujala
rehtori, YTT, Tampereen ammattikorkeakoulu
