Olen pettynyt, että Pirkanmaan hyvinvointialue Pirha ei halunnut linjata paikallisuuden ja pienten ja keskisuurten eli pk-yritysten merkityksen huomiointia osaksi strategisesti johdetun hankintatoiminnan ja -osaamisen kehitystavoitteita.
Aluevaltuusto käsitteli 8.5. kokouksessaan hyvinvointialueen 2023–2025 hankintaohjelmaa, jonka pohjalta laaditaan konkreettisemmat suunnitelmat ja kehitetään alueen hankintaosaamista.
Ehdotin, että ohjelman otsikon ”Kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet 2023–2025” alle lisätään, että on kiinnitettävä huomiota lähellä tuotettujen palveluiden merkitykseen sekä pk-yritysten mahdollisuuteen osallistua tarjouskilpailuihin.
Ehdotus ei tullut hyväksytyksi äänestyksessä 30–49.
Keskusteluissa viitattiin siihen, että ”emme voi suosia pk-yrityksiä”, tai että ”ehdotukset jo sisältyvät ohjelmaan”. Kumpikaan ei millään tavoin pidä paikkaansa.
On selvää, ettei hankinnoissa saa suosia tiettyä yritystä esimerkiksi räätälöimällä tarjouspyyntö sopimaan vain tietylle yritykselle. Kriteereitä voidaan kuitenkin laatia siten, että pk-yritysten mahdollisuus osallistua tai paikallisuus tulevat huomioiduksi. Keinoja on monia. Soveltaminen edellyttää osaamista, markkinatuntemuksen kehittämistä ja erityisesti tahtoa.
Ilman ehdottamiani muutoksia hankinnoissa panostetaan vain ”Pirkanmaan laajuisten hankintojen toteuttamiseen, alueelliseen yhdenvertaisuuteen ja käyttäjien tarpeiden huomioon ottamiseen”. Nämä ovat kaikki tärkeitä asioita, mutta eivät Keskustan ryhmän mielestä riittäviä ainoiksi johtotähdiksi.
Paikallisuus olisi tärkeätä esimerkiksi elintarvikepuolella. Pk-yritysten mahdollisuus osallistua Pirkanmaan laajuisiin hankintoihin tulee usein jo lähtökohtaisesti poissuljetuksi, ellei sitä huomioida suunnittelussa. Yksi tapa ottaa paikallisuus ja pk-yritykset huomioon, on hankintojen jakaminen osa-alueisiin. Koska jakaminen ei ole järkevää aina, korostuu hankintaosaamisen ja markkinatuntemuksen merkitys.
Itse asiassa EU:n hankintadirektiivin taustalla on jopa vaatimus pk-yritysten osallistumisen lisäämisestä ja niiden houkuttelemisen lisäämisestä. Olen todella pettynyt, että Pirkanmaan hyvinvointialueella tätä ei ymmärretty.
Hyvinvointialueen ostamisella on merkittävät vaikutukset alueen yrityksille. Esimerkiksi markkinavuoropuhelun avulla voidaan yhdessä alueen (pk)yrittäjien kanssa miettiä tarkoituksenmukaisia ja alueen elinvoimaa lisääviä ratkaisuja. Se vaatii osaamista ja aktiivisuutta.
Ehdotin myös, että hankintaohjelmaan lisättäisiin kriittisyyttä niin kutsuttujen in-house-yksiköiden käyttämisen arvioimiseen. In-house-yhtiöiden käyttäminen voi olla täysin perusteltua, mutta riskinä on kustannustehokkuuden kärsiminen omistajan kyseenalaistamatta hintaa.
On ymmärrettävää, että toimintaa käynnistettäessä käytetään in-house-yhtiöitä. Myöhemmin tulisi kuitenkin harkita, onko – ja missä toiminnoissa – in-house-yhtiöt se oikea tapa toimia. Kustannustehokkuutta on aina valvottava. Tämäkään ehdotus ei saanut riittävää kannatusta.
Keskusteluissa erään suuren puolueen edustaja – jonka ryhmä ei ehdotuksia puoltanut – totesi, että hankintaohjelmaa on valmisteltu eri tahoilla (ml. aluehallitus), joten muutoksia ei tässä vaiheessa kannateta. Näin ajatellen aluevaltuustoa pidetään kumileimasimena.
Siihen en taivu, vaan otan jatkossakin kantaa asioihin, joissa on parannettavaa aikaisemmista käsittelyistä huolimatta. Haluan aluevaltuutettuna, samoin kuin koko keskustan ryhmä, tehdä työtä Pirkanmaan asukkaiden, lähellä tuotetun merkityksellisyyden ja pk-yritysten hyvinvoinnin eteen.
Petra Schulze Steinen
aluevaltuutettu (kesk.), Valkeakoski
