Taas ehdotetaan uutta rajoitusta kotitalouksien velkaantumiseen – vaikutus voi olla päinvastainen kuin kuvitellaan

Velkaantumisen taittamisessa on käytössä jo vyö ja henkselit, mutta lisää ehdotetaan.

Kotitalouksien velkaantuminen on kuin putoavat housut, joita yritetään pitää säädyllisellä korkeudella vöin ja henkselein. Molempia on kiristetty, mutta uusia viritellään. Valtiovarainministeriön työryhmä ehdotti jälleen uutta rajoitetta kansalaisten velanotolle. Ehdotuksen mukaan pitäisi kirjata lakiin, kuinka suuri osuus kotitalouden tuloista voi mennä velkojen maksuun.

Vuoden alusta lähtien voimassa on ollut lähes samansisältöinen Finanssivalvonnan suositus, jota pankit noudattavat. Uutta nyt tulleessa ehdotuksessa on, että tarkistus tehtäisiin lähes kaiken velanoton yhteydessä, eikä vain asuntolainaa haettaessa, kuten nyt. Periaatteessa se voisi koskea vaikka huonekalukaupan osamaksusopimusta.

Velkaantumista rajoitetaan jo nyt asuntolainakatolla eli lainaa saa enintään 85 prosenttia tai 95 prosenttia vakuuksien arvosta, kuluttajaluottojen korkokatolla, joka laskee syksyllä 15 prosenttiin ja lainanottajan maksukyvyn stressitestauksella, jossa on 25 vuoden laina-aika ja 6 prosentin korko. Lisäksi on päätetty asuntolainojen 30 vuoden enimmäispituudesta ja taloyhtiölainoja koskevista rajoitteista, jotka tulevat voimaan heinäkuussa. Parhaillaan rakennetaan myös positiivista luottotietorekisteriä, joka kokoaa tiedot eri luotonantajilta otetuista lainoista.

Finanssialan huolena on, että erilaisten velkaantumista rajoittavien toimien yhteisvaikutuksista ei ole tietoa. Toimet vaikuttavat paitsi velkaantumiseen, myös työvoiman liikkuvuuteen, vuokra-asuntomarkkinoihin, asuntojen hintoihin ja muun muassa nuorten ensiasunnon hankintamahdollisuuksiin.

Vaikuttavatko laina- ja velkakatot oletetulla tavalla? Norjan keskuspankin julkaiseman tutkimuksen mukaan asuntolainakaton käyttöönotto vähensi odotetusti velkaantumista. Samalla se kuitenkin pienensi kotitalouksien taloudellisia puskureita, koska kotitalouksien säästöistä isompi osa meni asunnon hankintaan. Puskurien pienentyessä kotitalouksien vastustuskyky taloudellisia häiriöitä vastaan heikentyy, jolloin vaikutus voi olla päinvastainen kuin alun perin tarkoitettiin.

Arno Ahosniemi

Toimitusjohtaja, Finanssiala ry

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut