Ministeri Petri Honkonen asetti tammikuussa kielitieteilijä Janne Saarikiven selvittämään suomen ja ruotsin kielen asemaa korkeakoulujen opetuksessa ja tutkimuksessa. Tulokset ovat huolestuttavia. Moni opiskelija ei enää osaa alansa perustermejä suomeksi, koska opetus on enimmäkseen englanniksi.
Yliopistolaki takaa opiskelun kansalliskielillä, eivätkä kansainvälisyyspyrkimykset saa ajaa tämän lain yli. Englanninkielisen opetuksen liian suuresta osuudesta Aalto-yliopistossa on kanneltu oikeuskanslerille jo vuosina 2013 ja 2021. Apulaisoikeuskansleri Mikko Puumalainen totesi jo vuonna 2013, että Aalto-yliopiston toiminta ei ollut perustuslain eikä yliopistolain mukaista. Muiden kielten käyttö ei saa olla niin laajaa, että suomen kielen asema opetus- ja tutkimuskielenä syrjäytyy. Oikeuskanslerin linjaus ei ole tuonut lainmukaisia muutoksia, ja englannin kielen asema on jopa vahvistunut.
Korkeakoulujen opetuksesta vastaavat henkilöt pitävät englannin kielen suurta osuutta perusteltuna, koska koulutus voi johtaa kansainväliseen työuraan tai työskentelyyn kansainvälisessä yrityksessä Suomessa. Tämä on varsin huono peruste. Kansainvälisyys ei ole vain englanninkielisyyttä. Tarvitaan monikielisyyttä. EU:n alueellakin on useita maineikkaita yrityksiä, joissa työkieli ei ole englanti.
Selvityksessä haastateltiin myös opiskelijoita, ja heistä 82 prosenttia haluasi kurssit suomeksi. Monen opiskelijan mukaan englanninkielinen opetus on usein heikkotasoista. Jos ryhmässä on yksikin vieraskielinen, puhe kääntyy englanniksi.
Valtaosa kansainvälisistä opiskelijoista tulee Vietnamista, Kiinasta ja Venäjältä, missä englannin kielen osaaminen on yleisesti heikompaa kuin Suomessa. Englanniksi keskustelu saattaa jäädä kielellisesti vaatimattomalle tasolle.
Myytti suomen kielen äärimmäisestä vaikeudesta ei perustu tutkimukseen, mutta lannistaa monelta halut aloittaa kielen opiskelun. Kielen oppii, kun sitä käyttää.
Norjassa yliopiston rahoitussopimuksessa edellytetään, että kansainvälisen henkilökunnan on siirryttävä käyttämään norjan kieltä kolmantena vuonna. Myös Norja on pieni maa. Ei ole perusteltua, että Suomeen tulevat kansainväliset tutkinto-opiskelijat on vapautettu kansalliskielemme opiskelulta. Liki puolet kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista muuttaa pois Suomesta opintojen jälkeen. Paikallisen kielen edes kohtalainen osaaminen varmistaa työpaikan saamista ja rikastuttaa myös sosiaalista piiriä.
Merituuli Maanoja
YM, PsM, Tampere