Digitalisaation avulla helpotetaan ja tehostetaan palveluja. On kuitenkin ihmisiä, jotka eivät ole päässeet mukaan digiloikkaan. Viranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus antaa tukea omissa digitaalisissa palveluissaan, mutta tuki ei koske perustaitojen opettamista. Aika ei riitä erityistä tukea tarvitsevien ohjaamiseen.
Tutkimuksissa on todettu, että vertaistuki on tehokas keino vahvistaa digitaitoja. Vertaistuesta hyötyvät etenkin henkilöt, joilla on vaikeuksia ymmärtää viranomaiskieltä tai jotka eivät luota palveluihin. Vertaistuki tavoittaa ihmiset parhaiten, kun sitä tarjotaan paikassa, jossa tukea tarvitsevat muutenkin ovat.
Digikaverit ovat vertaisia, jotka kohtaavat ja opastavat järjestöjen kävijöitä muun toiminnan ohessa. Digiopastusten lisäksi digikaverit voivat järjestää myös työpajoja ja koulutuksia.
Vertaistuesta on hyötyä myös digikavereille. Digikaverit ovat pääasiassa työelämän ulkopuolella olevia työikäisiä. Osa ei ole integroitunut yhteiskuntaan muuten kuin digikaverina toimimisen osalta. Moni kertoo, miten vertaisopastajana toimiminen tuo merkityksellisyyden tunnetta. Toisten tukeminen on vahvistanut heidän itseluottamustaan. Osa on rohkaistunut palaamaan työelämään tai hakeutunut opiskelemaan. Vankilasta vapautuneille digikaverina toimiminen voi parhaimmillaan tarjota uudenlaisen identiteetin.
Vertaistuen hyödyt korostuvat, kun digikaverit saavat panoksestaan palkkion: digikaveri kokee saavansa arvostusta ja olevansa yhteiskunnan jäsen. Palkitseminen on yhteiskunnalle edullinen tapa integroida ihmiset vahvemmin yhteiskuntaan. Yleistä käytäntöä vertaistukijoitten palkitsemiseen ei kuitenkaan ole, sillä osa rahoittajista ei katso palkkioita perustelluiksi.
Yleensä sosiaaliviranomaiset suhtautuvat palkkioihin myönteisesti. Digikavereille maksetaan keskimäärin 10 euroa tunnissa. Kuukausitulot ovat noin 60 euroa kuukaudessa. Digikavereiden palkkioita on kuitenkin jouduttu selvittelemään työvoimatoimiston kanssa ja vaikutus toimeentuloon ratkaistaan aina tapauskohtaisesti. Eräs digikaveri menetti toimeentulonsa useaksi kuukaudeksi työntekijän vaihtuessa, eikä toisten digikavereiden antamia selvityksiä voida hyödyntää ainakaan virallisesti uusien digikavereiden kohdalla, vaikka henkilöiden taloudellinen tilanne olisi täysin sama.
Toimeentuloratkaisujen harkinnanvaraisuus rapauttaa sekä järjestöjen pitkäjänteistä työtä että digikavereiden uskoa yhteiskunnan rakenteisiin. Rahoittajien eri suhtautuminen palkkioihin taas luo eriarvoisuutta.
Vertaisuuteen pohjautuva digikaveritoiminta on yksi tapa ratkoa digiosallisuuteen liittyviä haasteita. Digikavereiden palkitseminen on edullinen tapa pitää huolta tukea tarvitsevista. Digikaveritoiminta kuitenkin tarvitsee pysyvämpiä ja ennustettavampia rakenteita.
Juri Silta
Pasi Vastamäki
Digitrippi-hanke, KRIS-Tampere
Hanna Rantala
DigiOn -hanke