Me Pirkanmaan päihde- ja mielenterveysjärjestöjen verkostossa olemme nähneet ihmisten pahoinvoinnin karujen tilastojen takana jo pitkään. Verkoston kokemuksen mukaan mielenterveys- ja päihdepalveluihin liittyvät ongelmat juontavat 2000-luvun kielteisestä kehityksestä. Aikaa leimasivat täysin riittämättömät mielenterveys- ja päihdepalvelujen resurssit. Avopalveluita jätettiin kehittämättä samalla kuin purettiin psykiatrista laitoshoitoa.
Esimerkiksi Pirkanmaan paljon uutisoitu psykiatrian kriisi on kehittynyt jo ennen koronaa, mielenterveys- ja päihdepalvelujen integraatiota ja hyvinvointialueen käynnistymistä. Kriisi on pitkän kehityskulun tulos, jonka ratkaisemista ei voida laittaa pelkästään hyvinvointialueen vastuulle.
Palveluiden saatavuus Pirkanmaalla ei ole ollut yhdenvertaista. Osassa kunnista on ollut kohtuulliset, jopa hyvät mielenterveys- ja päihdepalvelut. Näissä kunnissa on kehitetty toimivia matalan kynnyksen palveluita, monipuolisia tukipalveluita arkeen ja autettu ihmisiä haasteiden alkuvaiheessa.
Sen sijaan esimerkiksi Tampereella on ollut pitkään nähtävissä, etteivät kaupungin mielenterveys- ja päihdepalvelut ole vastanneet ihmisten tarpeisiin. Hoidon ja tuen piiriin pääseminen on ollut hyvin vaikeaa sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluissa.
Mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat lakisääteisesti sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistä tehtäväaluetta. Molempia tarvitaan Pirkanmaan kriisin ratkaisemiseksi unohtamatta hyvinvointialueen ja kuntien työtä. Ennaltaehkäisevä työ tarkoittaa toimenpiteitä kaikilla politiikan saroilla yli sektorirajojen, ei ainoastaan sosiaali- ja terveyspalveluissa, ja se vähentää raskaampien palvelujen tarvetta.
Hyvinvointialueen ja kuntien johdon ja päättäjien tulisi nähdä hyvinvointi-investointien merkitys: mielenterveys- ja päihdepalvelujen kuntoon saattaminen ja kehittäminen sekä ennaltaehkäisevä työ ovat investointi sekä nykyhetkeen että tulevaisuuteen. Pirkanmaalla tulisi priorisoida mielenterveys- ja päihdepalveluiden saavutettavuus.
Pirkanmaan Pämi-verkoston 24 jäsenjärjestössä työskentelee 640 ammattilaista. Sen ohella järjestöjen erityisenä vahvuutena ovat vertaisuuteen ja kokemusasiantuntijuuteen perustuva toiminta. Järjestöissä kuuluu palveluja tarvitsevien ja käyttävien ihmisten ääni: vuonna 2022 palvelujen piirissä oli yli 40 000 asiakasta. Kohtaamisia oli yli 239 000
Järjestöissä näkyy julkisten palveluiden pettäminen. Otamme vastaan ihmisiä matalalla kynnyksellä tilanteessa kuin tilanteessa, ja kannattelemme jonoissa ja kriiseissä. Järjestöillä on siis vahva mandaatti olla mukana kehittämässä Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdepalveluita. Tämä tulee huomioida niin päätöksenteon rakenteissa kuin järjestöjen toimintaedellytysten luomisessakin.
Miika Joenperä
Puheenjohtaja, Pirkanmaan päihde- ja mielenterveysjärjestöjen verkosto