Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä ehdottaa, että ammattikoulutuksesta kannattaisi leikata. Niemelä toivoo, että uusi hallitus lyhentäisi toisen asteen ammatilliset perustutkinnot kaksivuotisiksi.
Tutkintoja ei voida kuitenkaan lyhentää merkittävästi ilman, että tingitään työelämän kannalta kriittisestä osaamisesta. Ammatilliseen koulutukseen kuuluvat yhteiset tutkinnon osat eli yleissivistävät opinnot, jos opiskelija ei ole suorittanut toisen asteen yleissivistäviä opintoja. Näiden osuus on ammatillisesta perustutkinnosta vain 35/185 osaamispistettä. Näin ollen tutkinnon typistäminen yhdellä vuodella tarkoittaisi myös ammattiosaamisesta leikkaamista.
Kaikista perustutkinto-opiskelijoista keskimäärin 28,5 prosenttia suoritti perustutkinnon 2,5 vuodessa ja 21,1 prosenttia 2 vuodessa aikavälillä 2003–2020.
Aina koko tutkinnon suorittaminen ei ole järkevää. Ennen kaikkea aikuiset suorittavat enemmän tutkinnon osia. Viidessä vuodessa tutkintojen osien suorittajien määrä on yli kaksinkertaistunut.
Oikeastaan aikaan perustuva koulutuksen keston mittaaminen ei ole mielekästä ollenkaan. Ammatillinen koulutus siirtyi 2018 ammatillisen koulutuksen uudistuksen aikana osaamisperusteiseksi. Se tarkoittaa, että opiskelijan saavuttama osaaminen ratkaisee ja opiskeluaika määräytyy yksilöllisen opiskelutarpeen ja -vauhdin mukaan. Näin ollen ammatillisen perustutkinnon pituutta ei mitata ajassa, vaan osaamispisteissä.
Osaamisperusteisuutta on Suomessa toteutettu ainutlaatuisella tavalla. Suomi on tällä hallituskaudella tehnyt vapaa-ajalla hankittua osaamista näkyväksi laajentamalla osaamisperusteisuus myös taiteen perusopetukseen ja vapaaseen sivistystyöhön. Jokainen suomalainen voi katsoa Koski-palvelusta, kuinka osaamista on kertynyt.
Oli sitten tutkintoon johtavassa koulutuksessa tai ei, opintojen pituus ei riipu kalenterista, vaan osaamisesta. Tätä kehityssuuntaa täytyy tulevalla hallituskaudella vahvistaa.
Jussi-Pekka Rode
Elinkeinopoliittinen asiantuntija, Sivista
