Tulevan hallituksen tärkein päätös koskee Tammerkoskea

Tammerkosken kalaistutuksilla ei voi korvata vaelluskalakantaa.

Pirkanmaalla on saatu valmiiksi maakuntatason ensimmäinen LUMO-ohjelma. Jatkossa pitää huomioida luonnon monimuotoisuus entistä tarkemmin. Ohjelmassa ei ole kuitenkaan katsottu pinnan alle, sillä ohjelmasta on ”unohtunut” Tammerkoski.

Koski on virrannut tuhansia vuosia vapaana, ja siinä on elänyt elinvoimainen vaelluskalakanta. Merilohet nousivat Tammerkoskesta Näsijärven reitille.

1550-luvulla koskessa oli ”kruunun” oma lohipato lohen kalastusta varten. 1800-luvulla kalavesien vuokraaminen oli kaupungille merkittävä tulonlähde.

Tammerkoski kuitenkin suljettiin 1900-luvun alussa. Vesivoimalaitokset saivat lupaehdot, joissa haluttiin säilyttää vaelluskalakanta.

Hämeen läänin kuvernöörin vuonna 1897 antaman päätöksen mukaan Tammerkosken alavesivoimalaitoksen luvassa oli ehto kalatiestä, jonka mukaan omistajan pitää omalla kustannuksellaan rakentaa ja pitää kunnossa kalatie. Myös keskikosken vesivoimalaitoksen luvassa vuonna 1903 todettiin, että hakijoilla oli velvollisuus rakentaa ja kunnossa pitää kalatie.

Alkuperäiset lupaehdot kumottiin vuonna 1927 ja tilalle määrättiin kalaistutukset, jotka olivat tilapäinen ratkaisu.

Nyt on aika muuttaa Tammerkosken tilanne: palautetaan kalatiet. Perusteita löytyy runsaasti.

EU-komissio on edellyttänyt, että pysyvät vesivoimalaitosten luvat on avattava ja tuotava lupaviranomaisten tarkistettavaksi. EU-tuomioistuin on linjannut, että vesienhoidon ympäristötavoitteet ovat oikeudellisesti sitovia. Vesipuitedirektiivissä on jo tänä päivänä esimerkiksi säädös, jonka mukaan virtavesissä on tarvetta parantaa ja elvyttää kalojen luontaista lisääntymistä ja liikkumista.

EU-tuomioistuimen päätös tuo paineet vesilain muutokselle. Sitä on valmisteltu jo kahden hallituksen aikana. Tulevan hallituksen tärkeä tehtävä on saada vesilain muutos vihdoin valmiiksi.

Tammerkosken kalaistutuksilla ei voi korvata vaelluskalakantaa. Vesiluonnon monimuotoisuuden kannalta on tärkeää, että vaelluskalat lisääntyvät ja kasvavat luonnossa. Luonnonmukainen vaelluskalakanta luo kalaston monimuotoisuutta, jota LUMO:ssa tavoitellaan.

Pekka Vuorinen

Puheenjohtaja, Kokemäenjoen reitin kunnostusyhdistys ry, Tampere

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Tietoa ei ole vielä lähdetty hakemaan

Osion tuoreimmat

Mainos

Tuoreimmat tähtijutut